Minkähän diagnoosin saisin jos kertoisin nämä psykologille?

Epäluuloinen persoonallisuus, neuroottinen persoonallisuus, heikkoitsetuntoinen persoonallisuus..

Ei vaan, stressaat liikaa, koita ottaa rennommin :)

Epävakaapersoonallisuushäiriö

Mulla ihan samat ajatukset :D ihan normaalia taitaa olla :)

[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 02:24"]Mulla ihan samat ajatukset :D ihan normaalia taitaa olla :)
[/quote]
"Ihana" kuulla! Vaikka mitään ihanaa tässä ei olekkaan, mutta ihanaa jos en ole ainoa! :D ap

Psykologi ei tee diagnoosia. Eikä kyllä psykiatrikaan noin vähäisen informaation perusteella.

Ei sovi oireet epävakaaseen... Selvää neuroottisuutta ja heikkoa itsetuntoa löytyy kyllä, liekö ihan diagnoosiin asti. Ei tuo ihan tasapainoisen aikuisen ajattelumalli ole, mutta ehkä tiesit, että omaa ajattelutapaansakin voi työstää tietoisesti. Itse olen käynyt sen prosessin läpi ja vaikka se oli työlästä, lopputulos oli vaivan arvoinen!

Tutustupa David Burnsin oppeihin ajatusvääristymistä vaikka täällä, näistä saattaisi olla sinulle hyötyä:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kha00100

[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 02:38"]

Psykologi ei tee diagnoosia. Eikä kyllä psykiatrikaan noin vähäisen informaation perusteella.

[/quote]Mutta me av-lla tehdään ilomielin :)

Vaikutat ahdistuneelta. On omakohtaista kokemusta samanlaisesta vatvomisesta ja dg:kin löytyy. Ahdistukseen auttaa terapia ja lääkkeet. Kannattaa ihan oikeasti hakea ammattiapua ennen kuin ahdistus rajoittaa elämääsi tuon enempää. Minun oli vaikeaa käydä jopa postilaatikolla ahsistumatta ihan mahdottomasti ennen kuin uskoin, etten selviä tästä omin voimin. 

[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 02:58"]Vaikutat ahdistuneelta. On omakohtaista kokemusta samanlaisesta vatvomisesta ja dg:kin löytyy. Ahdistukseen auttaa terapia ja lääkkeet. Kannattaa ihan oikeasti hakea ammattiapua ennen kuin ahdistus rajoittaa elämääsi tuon enempää. Minun oli vaikeaa käydä jopa postilaatikolla ahsistumatta ihan mahdottomasti ennen kuin uskoin, etten selviä tästä omin voimin. 
[/quote]

Tai sitten terapiassa käy niin kuin mulle. Uskalsin vihdoinkin avautua hoitajalle ja sain luotua jonkinlaisen luottamuksen ja sitten hän lemppasi mut. Vittu miten ahdistaa nyt :/

Sulla on vaan huono itsetunto. Ei tarvi kiitellä diagnoosista. T: keittiöpsykologi<3

Minkäikäinen olet ap? Voisiko nuo jutut olla ihan nuoruuteen littyvää epävarmuutta joka korjaantuu ajan ja iän myötä itsestään?

[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 03:04"]

[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 02:58"]Vaikutat ahdistuneelta. On omakohtaista kokemusta samanlaisesta vatvomisesta ja dg:kin löytyy. Ahdistukseen auttaa terapia ja lääkkeet. Kannattaa ihan oikeasti hakea ammattiapua ennen kuin ahdistus rajoittaa elämääsi tuon enempää. Minun oli vaikeaa käydä jopa postilaatikolla ahsistumatta ihan mahdottomasti ennen kuin uskoin, etten selviä tästä omin voimin.  [/quote] Tai sitten terapiassa käy niin kuin mulle. Uskalsin vihdoinkin avautua hoitajalle ja sain luotua jonkinlaisen luottamuksen ja sitten hän lemppasi mut. Vittu miten ahdistaa nyt :/

[/quote]

Miten niin "lemppasi2? Käyttäydyitkö terapiassa sopimattomasti, kun hän lopetti terapeuttinasi? Vaikea uskoa, että kukaan terapeutti "lemppaa" ketään ilman syytä. 

Ammattitaitoinen terapeutti kertoo kyllä syyn, miksi terapia loppuu. Esimerkiksi minulle mieluisaksi tullut terapeutti, oikein ammattitaitoinen ja osaava, valmisteli minut hyvissä ajoin siihen, että hän vaihtaa työpaikkaa ja sen takia terapiasuhde päättyy. Sain tilalle toisen terapeutin. Toisinaan terapia loppuu sen vuoksi, että on aika siirtyä eteenpäin. Psyk. polin tarjoama terapia päättyy ja on aika hakea kelan tukemaa terapiaa. Toisinaan terapeutti ja psykiatri voivat päätyä siihen tulokseen, että potilas on toipunut niin paljon, että terapia ei ole tarpeellista. 

Varttihullu.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 03:15"][quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 03:04"]

[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 02:58"]Vaikutat ahdistuneelta. On omakohtaista kokemusta samanlaisesta vatvomisesta ja dg:kin löytyy. Ahdistukseen auttaa terapia ja lääkkeet. Kannattaa ihan oikeasti hakea ammattiapua ennen kuin ahdistus rajoittaa elämääsi tuon enempää. Minun oli vaikeaa käydä jopa postilaatikolla ahsistumatta ihan mahdottomasti ennen kuin uskoin, etten selviä tästä omin voimin.  [/quote] Tai sitten terapiassa käy niin kuin mulle. Uskalsin vihdoinkin avautua hoitajalle ja sain luotua jonkinlaisen luottamuksen ja sitten hän lemppasi mut. Vittu miten ahdistaa nyt :/

[/quote]

Miten niin "lemppasi2? Käyttäydyitkö terapiassa sopimattomasti, kun hän lopetti terapeuttinasi? Vaikea uskoa, että kukaan terapeutti "lemppaa" ketään ilman syytä. 

Ammattitaitoinen terapeutti kertoo kyllä syyn, miksi terapia loppuu. Esimerkiksi minulle mieluisaksi tullut terapeutti, oikein ammattitaitoinen ja osaava, valmisteli minut hyvissä ajoin siihen, että hän vaihtaa työpaikkaa ja sen takia terapiasuhde päättyy. Sain tilalle toisen terapeutin. Toisinaan terapia loppuu sen vuoksi, että on aika siirtyä eteenpäin. Psyk. polin tarjoama terapia päättyy ja on aika hakea kelan tukemaa terapiaa. Toisinaan terapeutti ja psykiatri voivat päätyä siihen tulokseen, että potilas on toipunut niin paljon, että terapia ei ole tarpeellista. 
[/quote]
ihan normaalisti käyttäydyin. Hän kuulemma vaihtoi vähän tehtäviä ja etsii nyt mulle uuden. Puskista tuli tuo vaihdos. Jos olisin tiennyt että noin pian vaihtuu kuuntelija niin en olisi avautunut ollenkaan. Ehkä ällötän häntä jotenkin ja työtehtävien vaihdos on tekosyy. Ei hän työpaikkaa vaihda.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 02:17"]Jos joku teistä tunnistaa oireeni, niin olisin todella kiitollinen vastauksista! :)

Mua siis häiritsee todella paljon ja siksi kysynkin täältä, oireeni lyhykäisyydessään: mietin kokemiani sosiaalisia tilanteita jopa viikkoja jälkikäteen!

Esim: tänään eräs puolituttu halasi minua päivällä, olen siitä asti pakonomaisesti miettinyt, että levittelikö hän vain käsiään ja käsitin väärin ja nolasin itseni halaamalla.

Kaksi viikkoa sitten kättelin erästä ihmistä ja mietin vieläkin, että yrittikö hän edes kätellä minua vai tempaisinko vain hänen kätensä kättelyyn.

Mietin aina jälkikäteen, että miksi sanoin sitä ja tätä ja miksi en sanonut sillä tavalla. Aina kun tapaan jonkun ihmisen olen 100% varma, että hän alkoi inhota minua ja ei halua enää tavata.

Tai jos joku tuttu/puolituttu moikkaa minua eikä hymyile niin olen päässäni 100% varma, että hän on alkanut vihaamaan minua jnejnejne.
[/quote]

katastrofi-ajattelua. Kannattaa Googlata, ja ainskin kierja vapaaksi ahdistuksesta (tai vastaava opus)

15 taitaa tosiaan olla vielä prosessi kohdallasi kesken kun ajattelet että ehkä terapeuttisi vaihtaa työtehtäviä koska sinä ällötät häntä. Jotenki tragikoomista..

Et mitään :) Olet vain hieman epävarma. Ota rennommin, olet ihan ok tyyppi:)

[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 03:23"]

[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 03:15"][quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 03:04"] [quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 02:58"]Vaikutat ahdistuneelta. On omakohtaista kokemusta samanlaisesta vatvomisesta ja dg:kin löytyy. Ahdistukseen auttaa terapia ja lääkkeet. Kannattaa ihan oikeasti hakea ammattiapua ennen kuin ahdistus rajoittaa elämääsi tuon enempää. Minun oli vaikeaa käydä jopa postilaatikolla ahsistumatta ihan mahdottomasti ennen kuin uskoin, etten selviä tästä omin voimin.  [/quote] Tai sitten terapiassa käy niin kuin mulle. Uskalsin vihdoinkin avautua hoitajalle ja sain luotua jonkinlaisen luottamuksen ja sitten hän lemppasi mut. Vittu miten ahdistaa nyt :/ [/quote] Miten niin "lemppasi2? Käyttäydyitkö terapiassa sopimattomasti, kun hän lopetti terapeuttinasi? Vaikea uskoa, että kukaan terapeutti "lemppaa" ketään ilman syytä.  Ammattitaitoinen terapeutti kertoo kyllä syyn, miksi terapia loppuu. Esimerkiksi minulle mieluisaksi tullut terapeutti, oikein ammattitaitoinen ja osaava, valmisteli minut hyvissä ajoin siihen, että hän vaihtaa työpaikkaa ja sen takia terapiasuhde päättyy. Sain tilalle toisen terapeutin. Toisinaan terapia loppuu sen vuoksi, että on aika siirtyä eteenpäin. Psyk. polin tarjoama terapia päättyy ja on aika hakea kelan tukemaa terapiaa. Toisinaan terapeutti ja psykiatri voivat päätyä siihen tulokseen, että potilas on toipunut niin paljon, että terapia ei ole tarpeellista.  [/quote] ihan normaalisti käyttäydyin. Hän kuulemma vaihtoi vähän tehtäviä ja etsii nyt mulle uuden. Puskista tuli tuo vaihdos. Jos olisin tiennyt että noin pian vaihtuu kuuntelija niin en olisi avautunut ollenkaan. Ehkä ällötän häntä jotenkin ja työtehtävien vaihdos on tekosyy. Ei hän työpaikkaa vaihda.

[/quote]

Vieläkö tapaat terapeuttiasi? Kannattaisi puhua hänelle näistä hylkäämis-ajatuksistasi, sillä niitähän ne ovat. Ja vaikka et tapaakaan, kannattaa puhua sille uudelle terapeutillesi. 

Varmaan järjellä ajatellessasi huomaat itsekin, että terapeutti on puhunut täysin totta, kun hän on kertonut sinulle, että hän vaihtaa työtehtäviä ja siksi hän lopettaa terapeuttinasi. Tunteet ovat kuitenkin toinen juttu, ne saattavat elää omaa elämäänsä, ja siihen terapiasta on apua. Olet nyt uskaltautunut avautua yhdelle terapeutille ja huomasit, ettei maailmanloppu tullutkaan (vaikka terapeuttisi vaihtuukin, se ei ole maailmanloppu). Luottamus uuteen terapeuttiin syntyy, jos annat sen syntyä. Sitten voit avautua hänellekin. Ehkä hän auttaa sinua ymmärtämään itseäsi paremmin.