Äidin masennus/uupumus
Kertokaa kokemuksia masennuksesta. Millaisia oireita ja miten meni ohitse? Onko kellään oireet alkaneet siinä vaiheessa kun lapsi lähenee kahta ikävuotta?
Itse huomaan olevani iloton, totinen ja helposti ärtyvä (miehelleni). Ne asiat joista sain iloa ennen raskautta ei tunnu enää missään. En jaksa keskittyä enkä huomioida muita (synttärit, ystävänpäivä jne,), en edes muista noita.
Olin ennen jokseenkin tarkka ruokavaliostani, ei kiinnosta enää ja huomaan alkaneeni napostella iltaisin. Liikunta ei enää kiinnosta.
Lapsi ei vieläkään nuku kokonaisia öitä ja herää aikaisin. Mies taas ei oma-aloitteisesti anna minulle mahdollisuutta nukkua.
Kommentit (7)
Täällä samanlaisia tuntemuksia.. Ulos lähtökin tuntuu aina vaikealta, onneksi on edes tuo aurinko. En tiedä pitäisikö ottaa asia neuvolassa esille... Saan kuitenkin lapset ja kodin hoidettua.
Kuulostaa masennukselta. Suosittelen kääntymään lääkärin puoleen.
Onko mitään ns kotikonsteja "piristää" mieltä? En tahdo mennä lääkäriin, ainakaan ihan vähästä. En oikein usko heidän apuun näissä asioissa.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:48"]
Onko mitään ns kotikonsteja "piristää" mieltä? En tahdo mennä lääkäriin, ainakaan ihan vähästä. En oikein usko heidän apuun näissä asioissa.
[/quote]
Oma asenne! Sori, ei ole mitään ihmereseptiä!
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:48"]
Onko mitään ns kotikonsteja "piristää" mieltä? En tahdo mennä lääkäriin, ainakaan ihan vähästä. En oikein usko heidän apuun näissä asioissa.
[/quote]
Vähästä?! Ei nuo sinun oireesi kovin vähäiseltä tunnu.
Joka toinen on masentenut, mutta kaikki ei tiedä siitä. Hoitoon vaan ja ajoissa!
Nuku riittävästi, ulkoile jokapäivä, syö terveellisesti, tapaa ystäviä. Mieti mikä on masentuneen mielialasi taustalla, kaipaatko jo töihin, onko parisuhde huono....? Yritä tehdä muutos niihin asioihin mitkä kuormittaa. Jos itse et pysty aktivoimaan itseäsi liikkeelle ja/tai alkaa tulla itsetuhoisiaajatuksia ja kuoleman toiveita mene lääkäriin.