Miten vanhukset pääsevät terveyskeskukseen joka vaivasta?

Sanos muuta. Mullakin ex-anopintekele on sellainen että se menee samalle päivälle kun päättää, ilmeisesti sille ei vaan sanota vastaan/ei kuuntele.

Se saattaa katsella vaikka viikon jotain punaisia pisteitä tai jotain puremajälkiä jalassaan, ja arpoo naapurin kanssa voisivatko ne olla tulehtuneita kun ei ihan saa selvää, soittaa perjantaina terveyskeskukseen, ja pääsee sisään aina samalle päivää. Tyytyväisenä tulee takaisin antibioottireseptin kanssa.

Minä olen aina saanut nopeasti ajan, joten ilmeisesti terveyskeskuksissa on erilaisia käytäntöjä.

Mutta, vanhuksilla pienikin vaiva voi olla osa suurempaa kokonaisuutta koska iäkkäillä on usein perussairauksia.  Perusterveen oire, joka ei ole paha, voi olla hälyttävä jos ihmisellä on esimerkiksi sydämen vajaatoiminta, rankka lääkitys tai ongelmia munuaisten kanssa tms. 

Tämähän on kansanhuvia näille vanhuksille ja päivien piristystä viettää terkkarissa jutellen aikaa. Jos vain yrität saada aikaa, vaikka olisi kuinka akuutti asia, samalle päivälle ei onnistu. Näille ammattivalittajille on näemmä kiintiöajat varattuna. Ja totta tosiaan, näiden aika venyy vastaanotolla yleensä kaksinkertaiseksi varattuun nähden. Pelkkää seuran ja juttukaverin puutetta tullaan kertomaan "vaivoja" jotka on moneen kertaan todettu kroonisiksi.

Kerran viikossa reseptinippu kourassa tullaan päivittämään myös lääkkeet, vaikka juuri edellisviikolla on annettu reseptit ja ohjeet.  Arrgghh!

Joo joo, tulee minustakin joskus vanha, mutta ei todellakaan tuollainen.

Vanhukset osaa muistuttaa lainsäädännöstä eli siitä, että se aika on järjestyttävä, "ei oo" ei riitä. Ja ne tietää, että jos aikaa ei saa, voi mennä yksityiselle ja laittaa laskun kunnalle. Nuoret luulee, että on pakko mennä yksityiselle ja maksaa itse.

Yksinäisyys niitä vaivaa.

Kaksi keinoa voisin neuvoa, vaikka en vielä vanhukseksi itseäni laskekaan, mummoikäiseksi kyllä. 1: Hanki itsellesi muutama krooninen sairaus. Niiden kanssa jos valittaa pientäkin vaivaa, tk:n tädit ottavat sen ihan toisella vakavuudella kuin perusterveen ihmisen tikun varpaassa, päänsäryn tms. 2: Kieltäydy ehdottomasti menemästä lääkärille ja ilmoita että ennemmin kuolet. Tämä saa tk:n kerberokset ottamaan elämäntehtäväkseen sinun saamisesi lääkärin vastaanotolle niin että jopa soittavat kotiin ja tyrkyttävät aikoja. Potilashan pitää aina pakottaa johonkin mihin hän ei halua. Omakohtaisesti koettu, ikävä kyllä.

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 16:24"]

´Joo joo, tulee minustakin joskus vanha, mutta ei todellakaan tuollainen.

[/quote]

Luuletko, että ne vahukset ajattelivat itse nuorena tulla tuollaisiksi vanhuksiksi? :D Nuoruus ei tiedä vanhuudesta mitään, ja niin sen kuuluukin olla. Mutta, tulee päivä jolloin se oma kuolevaisuus on siinä hetkessä läsnä, jolloin oma olemus on hauras, oma rajallisuus läsnä jo siinä kun yrittää päästä sängystä ylös, ja ihmiselle tulee suuri turvattomuuden tunne joka oireilee myös fyysisesti. Eivät he sitä huvikseen tee. 

Meillä ei vanhuksille tarjota juuri minkäänlaista psyykkistä tukea tai keskusteluapua tilanteessa, jossa vahus tarvitsisi nimenomaan sitä turvallisuuden tunteen tukemista. Mont vanhukset ovat kirjaimellisesti heitteillä, heidät on kotiutettu liian aikaisin mahdollisten hoitojaksojen jälkeen ja kotiapu on riittämätöntä. Johonkin se purkautuu, ja koska pienistäkin vaivoista valittaminen on sallitumpaa kuin henkisen hädän ilmaiseminen, niin sitten sitä apua haetaan niiden vaivojen kautta.