Ketään, joka pitkään seurustellut aikuisen miehen kanssa ilman yhteenmuuttoa?

Seurustelin 7 vuotta tuollaisen miehen kanssa. Ei kuulemma ollut valmis, lapset ei kestä jos hän muuttaa jonkun kanssa yhteen jolla on lapsia, elatusmaksut nousee, mistään ei löydy yhtä hyvää taloa, pihaa jne.

Rakastuneena sitä meni toi kaikki paska läpi. Todellisuudessa syy oli siinä että pani sekä eksää että ties miten montaa muuta ja tosiaan, olishan se ollu paljon vaikeampaa jos olisi asunut mun kanssa.

Kumppanin luottohäiriömerkintä.

Minä! Asumme vierekkäisissä kaupungeissa ja on kivaa kun on vaihtoehto. Ja vaihtelua, on mukavaa viettää aikaa miehen luona, ja on mukavaa kun hän on luonani. Toisaalta on mukavaa sekin kun on omaa tilaa. En oikeastaan käsitä miksi pitäisi asua saman katon alla. Ehkä säästösyistä, mutta minusta mukavuustekijät on tärkeämpiä. Ei pääse suhde väljähtämään kun arkea eletään välillä erillään. Tapauksessamme tosin se miespuolikaan ei halua yhteistä asuntoa.

Haluan mätkiä pleikkaria aamuun asti ihan rauhassa.

Muutetaan yhteen vasta kun mulla on työpaikka. Opinnot vielä kesken. Seurusteltu runsaat kaks vuotta.

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:07"]Haluan mätkiä pleikkaria aamuun asti ihan rauhassa.
[/quote]Tekisi mieli mätkiä sinua aamuun asti ihan rauhassa

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:10"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:07"]Haluan mätkiä pleikkaria aamuun asti ihan rauhassa. [/quote]Tekisi mieli mätkiä sinua aamuun asti ihan rauhassa

[/quote]

Mitä ihmettä meidän parisuhde sulle kuuluu et sä ole mun mies!

Minä olen seurustellut 5 vuotta miesystäväni kanssa ja meillä on omat asunnot eikä aikeita muuttaa yhteen. Mies ehkä olisi halukkaampi yhteisasumiseen, mutta minä en. Rakastan omaa pikku kotiani ja omaa rauhaani, tarvitsen iltaisin töiden jälkeen oman tilani ja vapauteni. En halua jakaa joka arki-iltaa mieheni kanssa. Vietämme lähes kaikki viikonloput yhdessä jommankumman asunnolla, ja joskusi viikollakin yövytään samassa sängyssä, mutta silti en halua asua koko aikaa yhdessä.

Me seurusteltiin etänä 4,5 vuotta. Asuttiin yli 300 km päässä toisistamme. Onnistui mainiosti, mentiin jopa naimisiin siinä välillä. Mulla oli opiskelut kesken ja miehellä töitä toisella paikkakunnalla, eikä oikein tiedetty missä haluttaisiin lopulta asua. Olin jo jossain vaiheessa muuttamassa takaisin maakuntaan, mutta sitten mies repäisi, jätti työnsä ja muutti tänne. Nyt ollaan kolme vuotta asuttu yhdessä.

Olen erakko. Kestän just ja just sen kerran viikossa näkemisen.

Miksi pitäisi muuttaa saman katon alle? Molemmilla oma asunto,paras niin.

En ottaisi eron tai kuoleman jälkeen enää ketään saman katon alle. Oma tupa, oma lupa.

Tunnen yhden tuollaisen pariskunnan. Yli 10 vuotta olleet yhdessä mutta virallisesti asuvat erillään (tämä nainen on ystäväni äiti). Syy: naisen sossupummius... Loppuu asumistuet jos taloudessa asuu kaksi tienaavaa aikuista. Siispä hän asuu mielummin kahden teininsä kanssa (vanhin lapsista, ystäväni, asuu omillaan) pienessä rivarikämpässä, mielummin kuin muttaa miesystävänsä suureen omakotitaloon.