Lue keskustelun säännöt.
Salassapitovelvollisuus, kuinka tarkkana olet?
28.12.2014 |
Lto, pph, sh jne, jne,. Kuinka tarkka olet vaitiolovelvollisuudestasi? Voitko puhua meillä töissä oli yksi.. tai päiväkodissa lapsi teki näin. Yms. Tutuillesi? Kuinka tarkkana sen kanssa tulisi olla? Jos ei puhu nimistä niin voiko puhua asioista vai pitääkö olla ihan hiljaa..?
Kommentit (84)
En todellakaan puhu mitään kenellekään, vaitiolovelvollinen on vaiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin vissiin, en tiedä ketään ketä ei puhuis työpäivänsä tapahtumista MITÄÄN.
Tosi tarkka. En esim. välitä asiakkaan lähettämiä jouluterveisiä vanhemmilleni.
Työasioista puhun vain ja ainoastaan työkavereideni kanssa. Miehelleni kerron työyhteisööni liittyviä asioita, en kuitenkaan koskaan mitään potilasasiaa.
Oon tarkka. Mutta voin kertoa kyllä kotona joitain hassuja sanomisia tms tyyliin "yksi pienistä sanoi näin". Mutta en esim mainitsisi esim. Yhteistyöpalaverista jonkun tahon kanssa. Joskus tulee hankalia tilanteita, kun toinen vanhempi kysyy esim onko lapsi sairaana vai vapaalla. Silloin on vain ystävällisesti kerrottava vaitiolovelvollisuudesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhun yleisellä tasolla kyllä, mutta huolehdin että en puheissani edes mainitse sitä puhunko jostain tällä hetkellä hoidossa olevasta lapsesta vai jostakin joka on joskus ollut.. En siis puhu "tänään yksi lapsi..." vaan "mulla oli kerran hoidossa lapsi, joka..." Ja tietysti asiat myös niin ettei niistä voi tunnistaa. Koko ajan siis kertoessa pidän mielessäni ettei voi tunnistaa.
Ja miksikö sitten kerron? En koskaan juorutakseni, vaan auttaakseni ystäviäni. Jos joku esim tuskailee onko joku juttu normaalia heidän lapsellaan tai kaipaa vinkkejä, ja asiaan löytyy juuri sopiva kokemus omasta työstäni...
Kirjoitan vain päiväkirjaani ja sitä ei kukaan lue eläessäni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset eivät taida oikein ymmärtää salassapitovelvollisuutta? Jos minulla kuolee potilas munuaisten vajaatoimintaan kesken työpäivän, voin aivan hyvin kertoa, että potilas kuoli jos en yksilöi kovin tarkasti kenestä kysymys. Samaten esim. suuressa sairaanhoitopiirissä voin periaatteessa hyvinkin yksityiskohtaisesti kertoa ihmiskohtaloista kelle haluan ilman vaitiolovelvollisuuden rikkomista. Voin esim. sanoa, että tapasin ikäiseni naisen, joka on kuolemassa syöpään ja jolla on kolme lasta, voi sääli. Tämä ei ole millään lailla salassapitovelvollisuuden rikkomista, jos ja kun kukaan ei voi asianosaisia kertomuksestani tunnistaa (esim. jos hoidan useita syöpäsairaita ihmisiä). Hyvä maku on sitten eri asia, mistä kannattaa puhua ja millä areenalla, vaikka potilas ei olisi tunnistettavissa.
Saatan jotain hauskoja sanomisia kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vältän kertomasta nimiä, muuten aika huolettomasti puhun
Olen tarkkana, mutta saatan kertoa jossain joskus mitä hoidossani ollut tai oleva lapsi on sanonut tai tehnyt, saatan muuttaa yksityiskohtia tms. Ei pysty päättelemään kenestä on kyse, esim. jos työnohjauksessa puhun työstäni niin siihen nyt vaan olennaisesti kuulu lapset ja perheet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kerro nimiä tai asioita joista voisi ketään tunnistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tarkka mutta kerron paljon asioita läheiselleni silti.
pitää olla täysin hiljaa! En puhu mitään työhön liittyvää missään, koska aina on riski että joku tunnistaa jonkun. En vie edes työssä kuulemiani terveisiä eteenpäin ( siis jos joku tuttu, ja käskee lähettää terveisiä esim miehelleni tms), koska silloin paljastuu, että ko terveisten lähettäjä on ollut hoidossa meillä. Vaitiolovelvollisuus on EHDOTON, ja siitä ei poiketa edes piirun verran, ei koskaan, ei milloinkaan. Se on minun velvollisuuteni sairaanhoitajana, pitää tietooni saadut asiat salassa. Piste.
Olen tarkkana. Päivystyksessä on näkynyt tuttuja ja sukulaisia enkä tietenkään hiisku mitään. Vasta piti olla aivan tietämätön kun tuttu/sukulainen menehtyi sairauteen, josta tiesin työn kautta. Kun minulle tästä kerrottiin, niin esitin yllättynyttä. Yleisellä tasolla esim. kesällä varoitin lapsia hyppäämästä pää edellä järveen tutussa mökkirannassa, sillä pahaa jälkeä olen nähnyt kun ihmiset ovat hyppineet huolettomasti. Tästä ei ketään tunnista, nämä tapahtuneet useiden vuosien aikana ja kaikki tietävät, että näin voi käydä.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 23:42"]Olen tarkkana. Päivystyksessä on näkynyt tuttuja ja sukulaisia enkä tietenkään hiisku mitään. Vasta piti olla aivan tietämätön kun tuttu/sukulainen menehtyi sairauteen, josta tiesin työn kautta. Kun minulle tästä kerrottiin, niin esitin yllättynyttä. Yleisellä tasolla esim. kesällä varoitin lapsia hyppäämästä pää edellä järveen tutussa mökkirannassa, sillä pahaa jälkeä olen nähnyt kun ihmiset ovat hyppineet huolettomasti. Tästä ei ketään tunnista, nämä tapahtuneet useiden vuosien aikana ja kaikki tietävät, että näin voi käydä.
[/quote]
Tuo kuolemajuttu meni jo naurettavan tarkaksi
Oon ollut siivoamassa kunnan palvelutalossa asuessani äitini luona, vielä teininä, eikä tullut mieleenkään ihan tosi kertoilla sille juttuja, vaikka äiti tunsi lähestulkoon kaikki asukkaat. Siihen se raja on vedettävä, se kasvattaa luonnetta pitää mölyt mahassa!
Puolisolle kaikki, muille en mitään.
Ihan hiljaa.