Mitä "epätoivoista" olet tehnyt saadaksesi vauvan nukahtamaan?

Syliin nukuttanut 2vuotiaan.

Aa hups _vauvan_ sori. T. 2

Viideltä aamulla siirtänyt vauvan vaunuihin ja nytkyttänyt... itse asiassa toimi!

No ei kai sisällä vaunujen työntely oo epätoivoista...

Meillä toinen lapsi oli vaikea saada nukutettua sänkyyn, mutta nukahti ulos lähtiessä usein jo ulkovaatteita pukiessa tai viimeistään kärryissä tosi nopeasti. Niinpä nukuttelinkin talvella usein niin, että vedin vauvalle yöpuvun päälle toppapuvun, työnsin pihalla kärryissä ympyrän, työnsin kärryt takaisin sisään, riisuin vauvalta toppapuvun ja kannoin sänkyyn.

Meillä oli esikoisella sisävaunut erikseen. Ei nukahtanut muuten, niin mikäs siinä.

Nuo kaksi ensimmäistä.
Vaunujen työntelyä en pidä epätoivoisena, sitä on koliikkivauvan kanssa harrastanut useampikin tuttu. Sen sijaan se, että lähdin aamuyöstä ajelulle vain saadakseni vauvan nukahtamaan, oli todella epätoivoista mielestäni (toki se toimi, lapsi nukahti).

Nukutin vauvan aina päiväunille rattaisiin. Oli huono nukkuja ja jatkuvasti sai olla viemässä ulos... Välillä sai työnnellä puolikin tuntia ennen kuin nukahti. Iltaisin nukutin tissille. Jossain vaiheessa jouduin kävelemään ympäri taloa vauva rinnalla, koska jos istuin tai seisoin, vauva sai raivarin. Tuota kävelyä kesti yleensä vajaan tunnin. Onneksi tuo vaihe ei kestänyt kovin kauaa. Vaikka sitäkin melkein muistelee nyt kaiholla :) Jälkeenpäin olen tajunnut, että meidän vauvalla taisi olla refluksi. Neuvolassa vaan torpattiin ajatus täysin, enkä osannut viedä asiaa eteeenpäin.

Kovilla pakkasilla (-30) pukenut vauvan makuupussiin vaununkoppaan ja vienyt kylmään saunaan (kovilla pakkasilla saunassa vain vähän plussan puolella) nukkumaan. Nukkui aina hyvin ulkona vaunuissa! Sisälle ei päivällä yliväsyneenä nukahtanut millään... Yöllä lykkinyt vaunuja sisällä tai hytkyttänyt sängystä käsin.

Laitoin lehtiä lattialle töyssyksi jonka yli vetelin lastenvaunuilla (ei nukahda vaunuihin sileällä lattialla, vain maastossa) ja pesukone oli päällä tausta äänenä (esikoinen jotenki tykkäs melusta, rakennustyömaa/ pesukone/ liikenne)

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 22:27"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 22:17"]Ajeluttanut autossa keskellä yötä? Työnnellyt vaunuja siällä? Nukuttanut yöllä pihalla? [/quote] Pitänyt tyynyä sen kasvoilla..

[/quote]

Ja jos luulit tämän olevan hauskaa niin olit väärässä.

Esikoista eka kk nukutettiin vaunuissa sisällä, "nukkui", eli lähinnä kitisi, siis koko yön niissä tai sylissä
.
käytännössä nukuttiin miehen kanssa vuoroissa.
.
Yritettiin siirtää minun syliin kauhean huudon jälkeen sammunut vauva mm kuumavesipullolla lämmitetylle patjalle.
.
Yritin opettaa vauvaa tutille lypsämällä siihen maitoa.
.
Yritin opettaa pullolle.
.
Mikään ei auttanut. Kunnes opin itse nukkumaan vauva tississä kiinni.

Hytkytän toisinaan sisällä rattaissa... Ja vauva on jo melkein 1 v. :/

Huudattanut yöllä musiikkia kovalla. Luojan kiitos, tämä oli esikoisen oikku, en tiedä kuinka kahden seuraavan kanssa olis pystynyt toteuttamaan, ettei muut lapset herää. Eli musaa kun huudatti ja todella kovalla, niin vauva uinui tyytyväisenä ihan missä vaan, äitiyspakkauksen laatikossa, sitterissä, lattialla täkin päällä. Ainut vaan, että asuimme kerrostalossa ja miehen piti herätä itsensäkin aikaisin töihin. Vasta kun pääsi johonkin tarpeeksi syvään uneen musiikkia sai pienentää, mutta jätetttiin taustalle.

Kantanut ja hytkyttänyt sylissä yöllä putkeen useita, useita tunteja. Aina kun istuin, alkoi huuto. Olin niin poikki koliikkivauvan kanssa, että itku meinaa tulla muistellessa.

Meillä lapsi nukkui ensin minun vieressä kun oli ihan pieni vauva. Kun pinnasängyn pohjaa piti laskea alemmas ettei lapsi putoa niin lapsi ei suostunut siellä enään nukkumaan. Nukutin aina tissille, mutta kun lapsi oli noin 10kk ei nukahtanut enään tissille joten nukutin lapsen vaunuissa, joissa nukkui siihen asti kunnes heräsi ensimmäisen kerran ja tuli viereen. Kaikki säätäminen loppui kun 1v synttäreiden jälkeen saatiin hommattua oikea lasten sänky, jossa suostuikin nukkumaan. Pinnasänky oli meille kyllä aivan turha hankinta. Jos vielä kolmas lapsi meille tulee niin en enää hanki pinnasänkyä. Esikoinen sentään nukkui pinnasängyssä 3kk-1v.

Annoin valvoa! Yksikään kolmesta lapsestani ei menehtynyt, vaikka heitä ei nukutettu. Olin itse nukkumassa siinä kädenkantaman päässä, joten yksin vauvaa ei jätetty. Annoin huutaa ja joka kerta tapahtui ihme: lapsi nukahti.

Mun esikoisella oli ihan pienenä vuorokausirytmi keturallaan. Nukkui päivät ja valvoi yöt nukkuen n. 20 min "päikkäreitä". Itse silloin koin olevani melko epätoivoinen, kun kahdeksalta aamulla valvotun yön jälkeen työntelin tyyppiä vaunuissa sisällä että nukahtaisi ja päästäis "yöunille". Eikä edes nukahtanut, oli liian tasaista vissiin... Onneksi rytmi kääntyi n. 2 kk iässä. Tarkennan, että mielestäni mikään keino ei ole epätoivoinen jos lapsi on kovin vatsavaivainen ja vippaskonstit helpottaa lapsen oloa. Ap

Oma lapsi on onneksi hyvä nukkuja, mutta muistan kun nuorempana olin siskon lasta vahtimassa. Vauva oli silloin ehkä 9kk ja sisko yön pois kotoa. Vauva alkoikin huutaa, varmaan ikävöi äitiään. Istuin jumppapallon päällä melkein koko yön ja hikisenä pompin ylösalas ja välillä hoilotin jotain tuutilauluja itku kurkussa. Jos pysähdyin niin vauva heräsi ja alkoi huutaa. Olin silloin varmaan 16, ihme ettei jäänyt sen kummempaa traumaa.

Suihku päälle. Suihkun viereen sitterissä. Lapsi siis ei suihkun alla... nukahti heti veden solinaan ja kostean lämpimään ilmaan.