Ero tuli

voisitko kerätä sinun ja haisevan kersasi kamat, ja poisua tulevasta kodistani??? t. miehesi tiukkapimperoinen heila

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 16:23"]

Kävi perinteiset, eli mies lähti lätkimään nuoremman perässä vauvavuoden jälkeen. Suhde oli jo jatkunut kuukausitolkulla, mutta sain tietää asiasta vasta äskettäin... On aika helvetin tyrmistynyt olo, suorastaan oksettaa. Tiesinhän minä, ettei vauva-aika ole helppoa, mutta niin kuvittelin miehenkin tietävän, ja myös sen, että se ei kestä ikuisesti. Asunto on miehen, joten mä sitten muutan kuun lopussa vauvan kanssa kaupungin vuokrakämppään, kun parempaa ei tähän hätään tunnu löytyvän. Vielä loukkaavampaa tästä tekee se, että uusi nainen on jo tuonut osan tavaroistaan "kotiimme". Voisko paskemmin vuosi alkaa.

[/quote]

Jaksamista! Kyllä se elämä vielä voittaa!

Seuraavassa suhteessa älä oleta. Keskustele asiat puhki ja poikki.

Siis se nainen vierailee siellä, vaikka sä oot vielä siellä asumassa

Jätä vauva miehelle. Niin minä tekisin.

Hyi vittu mikä mies, onneks pääset eroon

Niin, siis jäi asioita kirjoittamatta kun olen jotenkin aivan helvetin väsähtänyt tähän tilanteeseen. AIvot ei meinaa jaksaa toimia, mutta silti pitäisi johonkin avautua. Niin siis tosiaan, lasta yritettiin yhteisellä päätöksellä ja keskusteltiin etukäteen ja raskauden aikana tietenkin, että ei tule olemaan helppoa yövalvomiset ja sen mukaan sitten suhtautua että kyllä ne paremmaksi vielä muuttuu. Jossain matkan varrella sitten mieli muuttunut.

Ja joo, uusi nainen on kuulemma opiskelija jolla paljonkin akateemista vapautta (niin, olihan mullakin silloin 10v sitten kun opiskelin vielä..) ja yksi matkalaukku oli ilmestynyt tänne eilen, kun kävin vaunulenkillä päiväsaikaan. Eli en ole tavannut ko. henkilöä, mutta tavaroitaan olen saanut kunnian jo tavata... Että jostain sitä huumoria, mustaakin, on pakko yrittää repiä tai hajoaa pää tähän. Olo on ihan tajuttoman paha, välillä päivisin unohdan hetkeksi koko tilanteen, mutta sitten iskee oikein pahoinvoinnin hyökyaalto kun muistan taas miten asiat oikeasti ovat.

Ja kyllä on käynyt 5. mielessä, että jättäisin miehelle vauvan. Mutta en pystyisi oikeasti siihen. Vaikka lapsi ei varmaan kauheasti mistään mitään ymmärräkään, niin tuntuu että just se on yksi asia mikä pitää oman mielen kasassa. -ap

up

Jätä vauva säännöllisesti ainakin hoitoon ja niin että saa tämä uusi pariskunta hetkittäin elää myös vauvaperheen ARKEA..

Katsotaan miten nämä kaksi itsekästä paskaa kestävät yhdessä, kun on pakko keskittyä vähän muuhunkin kuin omaan napaan

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 16:23"]

Kävi perinteiset, eli mies lähti lätkimään nuoremman perässä vauvavuoden jälkeen. Suhde oli jo jatkunut kuukausitolkulla, mutta sain tietää asiasta vasta äskettäin... On aika helvetin tyrmistynyt olo, suorastaan oksettaa. Tiesinhän minä, ettei vauva-aika ole helppoa, mutta niin kuvittelin miehenkin tietävän, ja myös sen, että se ei kestä ikuisesti. Asunto on miehen, joten mä sitten muutan kuun lopussa vauvan kanssa kaupungin vuokrakämppään, kun parempaa ei tähän hätään tunnu löytyvän. Vielä loukkaavampaa tästä tekee se, että uusi nainen on jo tuonut osan tavaroistaan "kotiimme". Voisko paskemmin vuosi alkaa.

[/quote]

varmaan keskimäärin low class miehet tekevät tuollaista.  

valitse miehesi paremmin.   

Ette ole naimisissa? 

Nyt tiedät millainen mulkero mies on. Osaat varoa seuraavaa valitessasi.

Joo, muistat sitten velvoittaa miehes (tai siis tämän pojan) lastenhoitoon 50/50 ja imaiset joka perkeeleen euron minkä irti saat. Oppiipahan ettei pidä muniaan uitella ellei pysty vastaaman teoistaan. Tsemppiä, selviät kyllä!