Lapsen infektioastma diagnoosi ja tulevaisuuden ammatinvalinta

Ei tietenkään vaikuta, infektioastma tosiaan usein loppuu kouluikään mennessä, eihän sellainen vaikuta työelämään myöhemmin lainkaan. 

Eihän se nyt sitä tarkoita. Vaikka lapsuusiän astma häviäisikin, niin kyllä se kannattaa pitää mielessä ammatinvalinnassa eli niitä kaikkein altistavimpia koulutuksia kannattaa välttää esim. hitsaaja, leipuri, kampaaja.

Meidän pojat kävivät armeijankin ongelmitta vaikka kummallakin oli "oikea" astma, siis ei pelkkä infektioastma.

Ei todellakaan vaikuta ammatinvalintaan. 

Ei ole mitää estettä kokeilla soveltumista erialoihin. Eihän meistä kukaa voi tietää kestääkö oma terveys esim. nimeomaista haaveammattia.

Laita jo valmiiksi eläkepaperit vetämään.

Ja lapsella on ikää mität?! 2v.?!

Isossa terästehtaassa, missä itse työskentelen, ei sallita mitään "astmataustaa", jos työpaikka on hallissa sisällä. En tiedä lasketaanko nämä lapsuusiän astmat sitten tähän kastiin.

Alttius astmalle on olemassa ja niin kuin edellä mainittiin, ehkä kannattaa miettiä muuta kuin leipurin tai parturi-kampaajan ammattia eikä ehkä myöskään hiihtoammattilaiseksi tai ammattiuimariksi ruveta (näillä paljon astmaa, rasitus kylmässä ja uimareilla kloori/otsoni ärsyttää). Alttiutta esim. eläinallergioihinkin voi olla mutta ei tietenkään varmuudella. Jos on eläinallergiataipumusta, eläinlääkäri ja muut eläinammatit kannattaa jättää ykkösvaihtoehtojen ulkopuolell. Aika paljon jää kuitenkin vielä ammatteja ja useimpiin ei ole mitään vaikutusta.

Voi vaikuttaa, alttius on selvästi nimittäin jo olemassa. On silti aika älytöntä pohtia asiaa noin kaksikymmentä vuotta etuajassa, eikö. Hyvin pölyiset ammatit ovat näitä, mihin ei ole järkeä suunnata, joten kovin montaa se ei sulje pois, sekä tietenkin ne, missä on joku tietty allergeeni haittana, jos siis lapsi on allerginen. Sitähän hän ei astmastaan huolimatta välttämättä ole, eli ei välttämättä ole mitään estettä esim. eläinten parissa olemiselle.

Miehellä on ihan "OIKEA" astma ja hän kyllä on töissä isossa terästehtaassa. Lapsi on menossa armeijaan eikä hänen infektioastmastaan ole mitään mainintaa. Piiputti kyllä lapsena usein niin, että olimne päivystyksessä. Vielä 6-vuotiaanakin hinkui pakkasella.

Ei infektioastma ole edes ns. oikea astma vaan johtuu pienistä keuhkoputkista ja niiden ylitoiminnasta, menee herkemmin tukkoon. Siksi se kasvaessa loppuu. 

Pienellä osalla eli 10 %:lla alle 3-vuotiaista lapsista hengitystieinfektio laukaisee tulehdusreaktion, jota tavallisimmin kutsutaan ahtauttavaksi keuhkoputkentulehdukseksi eli obstruktiiviseksi bronkiitiksi. Keuhkoputkiin kertyy tällöin limaa ja limakalvot turpoavat aiheuttaen ilmavirtauksen heikkenemistä erityisesti uloshengityksessä. Seurauksena on puuskittainen ja limainen yskä, hengityksen rohina ja vinkuminen sekä tihentynyt hengitys ja hengitysvaikeus. Osalla lapsista löydökset ovat lievempiä ja ilmenevät pitkittyneenä limaisena yskänä (> 6 viikkoa) ja yskänpuuskina esim. nauraessa, itkiessä tai leikin yhteydessä. Ahtauttava keuhkoputkentulehdus ilmaantuu useimmiten 1–3 -vuotiaille lapsille.

Ahtauttavan keuhkoputkentulehduksen oireet ovat samat kuin astmassa, ja niinpä tilaa kutsutaan myös "pienen lapsen astmaksi" tai infektion laukaisemaksi astmaksi (ks. «Astma lapsella»1). Tilan aikaansaa hengitysteiden liiallinen reagointi virusinfektiolle, ja kyse on osittain perinnöllisestä taipumuksesta. Valtaosalla varhaislapsuuden infektioihin liittyvät hengitysvaikeudet katoavat kuitenkin ajan myötä. Vain joka neljännellä ahtauttavaa keuhkoputkentulehdusta potevista alle 2-vuotiaista kehittyy myöhemmin pitkäaikainen astma. Jos oireita esiintyy yli 3-vuotiaana astman riski on jo suurempi eli noin 50 %. Jos perheessä on runsaasti allergiaa, toisella vanhemmalla diagnosoitu astma tai lapsella itsellään atooppista ihottumaa tai ruoka-aineallergiaa, astman todennäköisyys jo huomattava. (Terveysportti)