Lapseni ei käynyt esikoulua

Eipä meilläkään ole kukaan kolmesta käynyt eskaria. Kolmesta kaksi on mennyt vuotta normaalia aikaisemmin kouluun eli sinä vuonna kun täytti kuusi ja todella hyvin ovat pärjänneet. Ysin ja kympin oppilaita ovat.

Miksi olette laittaneet lapsenne vuotta aiemmin kouluun? Vaikka osaisikin jo lukea niin silti? Mua kun itseäni harmitti että oma lapseni on joulukuun lapsi ja joutui niin nuorena kouluun, vaikka osaisikin jo lukea. Mutta silti olisin pitänyt vielä pidempään pikkulapsena mielelläni ja antanut kasvaa ennen koulua. Hyvin kyllä on mennyt, mutta ihmettelen vain miksi joku haluaa lapsensa aloittavan koulumaailman aikaisemmin?

Kouluun tulee nykyään (kun esikoulu ei ole pakollinen) ummikkoja suomea osaamattomia lapsia ja sellaisia lapsia, joiden kotona ei ole ollut kyniä tai kirjoja. Ei onneksi paljon, mutta tulee kuitenkin. Nämä lapset jäävät heti muista jälkeen ja syrjäytymiskierre lähtee liikkeelle.

Meillä on kaikki lapset menneet kouluun 6 v. 3/5 käynyt esikoulun.

Eskari on minusta kammottava paikka! Lasten yksilöllisiin kehitysvaiheisiin ei kyetä vastaamaan, koko porukka värittää samanlaista kuusenkuvaa tismalleen samalla tavalla ja ope nostelee kyniä esille toistaen "tämä on vihreä" ja "tämä on sininen". Idiootteinako ne lapsia pitää? Jos joku osaa lukea tai laskea, niin tätä osaamista ei tueta vaan päinvastoin hoetaan, että ei saa osata, vasta koulussa opetetaan ihan niin kuin lapset ei oppisi suurinta osaa asioista muualla kuin koulussa.

Oma lapsi jää nyt pois eskarista, koska ei jaksa olla siellä. Turhautuu, kun tekeminen on heikoimpien ehdoilla koko ajan (sama se on koulussakin ensi syksynä) eikä esim. lukemista hyväksytä lainkaan. Lapsi osaa kertotaulun, käytössäännöt ja hänellä on kavereita eskarin ulkopuolella. Eiköhän näillä eväillä pärjää koulussakin.

Ei Einsteinkään. 

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 22:38"]

vaan meni kouluun jo kuusivuotiaana vuotta aiemmin. Hyvin on pärjännyt. On nyt viidennellä ja todistuksessa oli ysejä ja kaseja ainoastaan.

Mä en ymmärrä tätä esikoulun pakollisuutta. Aina mennään huonompien ehdoilla eli nyt vastaavaa kuin oman lapseni kanssa tehtiin, ei enää sallita.

Huomasin, että joku muukin nosti täällä aiheen esiin.

[/quote]Eikö yhtään kymppiä?

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 23:09"]

Eskari on minusta kammottava paikka! Lasten yksilöllisiin kehitysvaiheisiin ei kyetä vastaamaan, koko porukka värittää samanlaista kuusenkuvaa tismalleen samalla tavalla ja ope nostelee kyniä esille toistaen "tämä on vihreä" ja "tämä on sininen". Idiootteinako ne lapsia pitää? Jos joku osaa lukea tai laskea, niin tätä osaamista ei tueta vaan päinvastoin hoetaan, että ei saa osata, vasta koulussa opetetaan ihan niin kuin lapset ei oppisi suurinta osaa asioista muualla kuin koulussa.

Oma lapsi jää nyt pois eskarista, koska ei jaksa olla siellä. Turhautuu, kun tekeminen on heikoimpien ehdoilla koko ajan (sama se on koulussakin ensi syksynä) eikä esim. lukemista hyväksytä lainkaan. Lapsi osaa kertotaulun, käytössäännöt ja hänellä on kavereita eskarin ulkopuolella. Eiköhän näillä eväillä pärjää koulussakin.

[/quote]

pyhpyhpyh! Tässä tekstissä oli paljon potaskaa, mutta tartun nyt tuohon "lukemista ei hyväksytä lainkaan". Teillä on surkeat esiopettajat jos eivät yhtään osaa eriyttää. Ja onko tämä lukemisen hyväksymättömyys tullut lapsen suusta vai ihanko esiopettaja on teitä näin informoinut?

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 22:40"]Eipä meilläkään ole kukaan kolmesta käynyt eskaria. Kolmesta kaksi on mennyt vuotta normaalia aikaisemmin kouluun eli sinä vuonna kun täytti kuusi ja todella hyvin ovat pärjänneet. Ysin ja kympin oppilaita ovat.
[/quote]. meni normaalisti kouluun 6v ja täytti samana vuonna 7v. Eskarin aloitti vasta marraskuussa ja mentiin lomille 15.12 ja eskarin aloitus tammikuun puolessa välissä. Hyvin on mennyt tähän asti ysejä ja kymppejä.

Suomessa koulu o niin helppo, että kaikki saa ysejä ja kynppejä.

Itse koulumaailmassa toimivana olen huomannut usein, että ne vuotta nuoremmat ovat sosiaalisesti taitamattomampia ja usein taitoaineet ovat vaikeita. Ei kaikilla, olen myös opettanut monilahjakkuuksia, mutta lähes aina jokin taitoalue on selvästi luokkatovereita heikompi. Erityisesti näin on niillä, jotka ovat aloittaneet koulun kokonaan aiemmin. On motorista vaikeutta, sosiaalista taitamattomuutta ja ns. prinsessa/prinssisyndrooma eli väännetään ihan joka kerta, miksi juuri hänen pitää ottaa takki pois oppitunnilla tai miksi silloin kun opettaja on pyytänyt hiljaisuutta, ei kerrota kaverille juuri sitä juttua, jota halusi nyt kertoa. Parhaiten pärjäävät usein ne, jotka ovat harpanneet luokka-asteen. Nämä kun ovat oikeasti saaneet palautetta taidoistaan ja pystyneet petraamaan niitä heikkouksia ennen luokka-asteen hyppäystä.

Monet "pikkunerot" ovat näsäviisaita, röyhkeitä ja ylimielisiä koulun aikuisia kohtaan. Opetan yläasteella ja siellä monilahjakkuudet ovat heikoilla, jos eivät oikeasti ole oppineet ahkeran työskentelyn merkitystä. Monet turhautuvat, kun eivät saakaan opiskella omilla ehdoillaan vaan pitääkin oikeasti käydä läpi oppimateriaalia, joka heistä on tylsää. Sitä tylsyyttä kun ei välttämättä ole koskaan joutunut sietämään eikä sitä, että kaikki opiskelu ei aina tunnu mielekkäältä. Ihanimmat monilahjakkaat oppilaat ovat juuri ne, jotka osaavat nöyrästi työskennellä eivätkä keskity ns. kampittamaan opettajaa tai etsimään virheitä. Maailma on pullollaan tietoa, mitä se monilahjakas ei hallitse mutta monesti koti kuvittelee, että lapsi on ns. valmis eikä ymmärrä opettaa lapselle perustyöskentelytaitoja. En suosittele yhdenkään lapsen koulunkäynnin varhaistamista tai luokan harppausta, jos hän ei osaa perustyöskentelytaitoja. Koulussa ei mennä niiden heikompien ehdoilla eikä niiden lahjakkaimpien ehdoilla vaan opetussuunnitelman mukaan, ja jos sitä ei kykene sietämään, on parempi siirtyä kotikouluun.

Esim. eräs oppilas lukikirjan kannesta kanteen parin ensimmäisen viikon aikana ja ilmoitti, että hänen ei tarvitse enää osallistua opetukseen. Ei ollut kiinnostunut lisämateriaalista, esitelmien tai esseiden teosta vaan halusi vain puuhailla omiaan tunneilla. Yllättäen ei sitten kokeessa pärjännytkään (kyllä siellä tunneilla oikeasti tehdään muutakin kuin referoidaan kirja eikä oppilas omaksu tietoja kattavasti yhdellä lukukerralla) ja vanhemmat tulivat pitkin linjoja ja vaativat palaveria, kun en hyväksynyt sitä, että lapsi on lahjakas ja tylsistyy ns. turhasta tiedosta. Minun oppiaineeni oli vanhempien mielestä turhaa. Rehtorin kanssa lyötiin sitten pöytään opetussuunnitelmaa ja mitä kaikkea tuolla luokka-asteella pitäisi hallita, vertailtiin kokeen kysymyksiä ja oppilaan vastauksia ja todettiin yksimielisesti vanhempien kanssa, että eipäs lapsi hallitse opetussuunnitelman mukaisia asioita eikä mitenkään voi luistaa tunneilta tai kokeista.

Tiedon hallitsemista tärkeämpää on osata käyttää sitä tietoa oikealla hetkellä ja ymmärtää kokonaisuuksia eikä pieniä osia. On paljon tärkeämpää tajuta, miksi opiskelen tätä ainetta kuin oikeasti hallita sitä ainetta. Se motivaatio on taitolaji, jonka vanhemmat voivat omalla asenteellaan lapselta pilata.