Peruste miksi lapsen pitäisi/ei pitäisi valita A2 kieltä?
Meillä keväällä tulee kielen valinta eteen vähän yllättäen, koska kunta muuttaa kielipolitiikkaa ja A2-kieli alkaa ensi syksynä 4.luokalta eikä 5. luokalta kuten aiemmin. Valittavana on ranska, saksa tai venäjä. Ruotsia ei voi enää valita, koska se alkaa tulevaisuudesssa 6. luokalta.
Ja onko jotain valinta kaduttanut jälkeenpäin? Ja miksi on kaduttanut?
Kommentit (17)
Juuri tuon pakollisen kutosella alkavan ruotsin vuoksi saksa jää valitsematta, en vaan halua kuormittaa tyttöä liialla kielivalikoimalla.
Sain vängättyä lasteni kouluun aikoinaan saksan (ja englannin) kielikylvyt/kerhot eskareille ja ala-asteelle, mutta tänä vuonna ei enää rahoitusta löytynyt, paitsi vain ja ainoastaan ruotsin kielelle. Kysyessäni syytä rehtori viittasi "opetushallituksesta tulleeseen ohjeistukseen" joka ei jättänyt tulkinnanvaraa. Menee jo aikas härskiksi tämä kotimaisen kielivähemmistön peli...
Eivätkö he tajua kuinka haitallista vientiteollisuuden (=ja sitä myötä kansallisen taloudellisen hyvinvoinnin) näkökulmasta heidän itsekäs vaatimuksensa on? Ja vaikka se Ruotsi onkin meille se yksi tärkeimmistä kauppakumppaneistamme, niin eikös se aika hassua että 300000 natiivipuhujan joukosta (+kielen vapaaehtoisesti valinneista) ei nyt just löytyisi sitä kauppaa hoitavia?
Itse olen jonkinlainen vientiteollisuuden insinööri, reissannut +40 maassa pitkin poikin palloa. Se jos jokin on avannut ymmärtämään kuinka typerää meillä on keskittyä pakollisena kahteen mikrokieleen, kun olisi parempi kansallisen edun näkökulmasta laajentaa "kieliresurssipoolia". Ja tuli aikoinaan saatua ns kiitettävät kaikilla kouluasteilla siitä pakollisesta toisesta kotimaisesta, mutta töissäni en ole _koskaan_ joutunut tilanteeseen jossa sitä olisi joutunt käyttämään. Ei edes Ruotsissa...viime kesänä vapaalla ollessani ajattelin puhua kohteliaisuutani vanhalle Skansenin ratikkalipunmyyjälle ruotsia (oletin ettei osaa englantia), huomatakseni hetken kuluttua hänen palvelevan erittäin sujuvalla englannilla saksalaisia turisteja. Jepjep, siinähän se 6+1 vuoden ruotsin opiskelun hyöty, muutama hassu lause ruotsiksi lomareissulla.
Mutta onneksi EK (Elinkeinoelämän Keskusliitto, taho joka pitää oikeasti valtaa tässä maassa) on ollut tästä varpaillaan jo 2010. Yksiselitteisesti totesivat "toinen kotimainen saa mennä", joten nyt kysymys ei ole enää "lähteekö" vaan "milloin"...
Se on vaikea sanoa kuinkapaljon kukin lapsi jaksaa, eli niin henkilökohtaista. Omani kävi 1. luokasta asti englanti painotteista, 4 luokalla tuli saksa,6 ruotsi, 7 latina, 8 espanja ja lisäksi joku "lyhyt kurssi" jota en edes enää muista. Jokatapauksessa tuo oli selkeästi liikaa koska hän kyllästyi kieliin, otti lukiossa vain ruotsin ja englannin.
jos muut kielet ja koulu muuten sujuu hyvin, niin ehdottomasti a2 vielä lisäksi.
lapsena kieliä oppii helpommin ja kun ne alkeet on taottu jo ala-asteella päähän niin aikuisena kieli kyllä palautuu mieleen ja lisää on helppo oppia. sitä paitsi yläasteelle siirryttäessä a2 kieli on helppo jättää pois, jos tuntuu hankalalta.
Tyttäreni otti Ranskan. Opettaja oli kamala ja kadutti saman tien. Kävi raskaaksi ja lopetti vuoden myöhemmin.
Kannattaa, jos siis tässä vaiheessa läksyjen tekoon tarvittu aika on kohtuullinen.
Meillä ei kyllä a2-kieltä saa lopettaa yläkouluun mennessä. a2-infossa nimenomaan painotettiin, että kieleen on sitten sitouduttava ysiluokan loppuun asti, ellei ole esittää jotain erityisen painavaa perustetta, jolla sitten yksilöllisesti saisi lopettaa kesken (esim. muutto sellaiselle alueelle/kouluun, jossa ei ko. kieltä ole tarjolla).
Mutta siitä olen samaa mieltä, että mitä aikaisemmin kielen opiskelun aloittaa niin sitä paremmin sen oppii.
Muista, että se et ole sinä, joka kieltä opiskelee vaan lapsesi. Älä siis tee päätöstä hänen puolestaan, tukena täytyy tietenkin olla. Itselläni jäi A2 kieli aikoinaan ottamatta, koska vanhemmat painostivat liikaa ja ikään kuin protestina kieltäydyin sen ottamisesta. Nyt jälkikäteen tuo kyllä kaduttaa. Jos lapsi on yhtään kiinnostunut kielistä ja kulttuurista niin ehdottomasti kannattaa aloittaa opinnot! Suomessa on aivan liian vähän ihmisiä, jotka osaavat muutakin kuin suomea ja englantia.
sanoisin, että ehdottomasti lapselle A2 kieli, jos häntä itseään yhtään kiinnostaa!
itse olen käynyt peruskoulun kielikylvyssä ruotsiksi, kolmannella alkoi englanti ja neljännellä siihen päälle vielä saksa. jokaisesta osaamastani kielestä on ollut minulle aivan valtavasti iloa ja mielestäni kielitaito onkin paras lahja, jonka vanhempani ovat minulle antaneet. Lapsihan tosiaan oppii kielen vaivattomammin ja onpahan ainakin pohjat uudelle kielelle, jos se alkaa myöhemmin kiinnostamaan. Koulussa kieltenopetus on ilmaista ja suhteellisen tehokasta.
Saksan opiskelusta en ole oikein tykännyt, mutta kaikki palkittiin viime kesänä, kun olin itävallassa 3 viikkoa ja tajusin, että oikeasti ymmärsin, mitä ihmiset ympärilläni puhuivat. Se on yksi parhaista tunteista kun huomaa, että vaivannäöstä on ollut hyötyä!
N18
Huono juttu tuo, jos ei saa ruotsia valita. Itse valitsisin sen ainakin itse lapselleni, sillä jos ruotsia on jatkossa kutosella 2 tuntia, seiskalla ja kasilla 1 tunti ja ysillä 2 tuntia, niin jokainen järkevä tietää, että kukaan nuorista ei tule peruskoulussa oppimaan ruotsia. Tuo 1 tunti viikossa (kolme varttia) kun ei riitä edes ylläpitämään kutosella saavutettua tasoa.
Itsellä haaveissa, että saisi kuipukselle a1 englannin ja a2 ruotsin.
Esikoinen vetää a1 englanti, a2 saksa ja b ruotsi, mutta onneksi ehtii opiskella tuon ruotsin ennen uudistusta.
Ehdottomasti a2 kieli ja mieluiten muu kuin ruotsi, paitsi jos lapsella on oppimisvaikeuksia. On järkevämpää lukea a2 kieltä kuin c tai d kieltä, jotka alkavat yläasteella ja lukiossa. Pitkä kieli (muu kuin englanti ja ruotsi) on iso valtti myöhemmin työelämässä.
Meillä ei A2 kieli alkanut kun ei tullut ryhmää täyteen. Kyllä harmitti =(
Mä opiskelin pitkän saksan ja oon tyytyväinen valintaan, sillä kirjotin sen lukiossa ja olin saksassa vaihdossakin. En tullut koskaan taitavaksi saksan puhujaksi, mutta kyllä kielen oppiminen avartaa maailmaa.
Ala-asteella ylimääräiset tunnit olivat kyllä rankkoja, mutta olin ihan itse halunnut ylimääräisen kielen. Vanhemmilla ei ollut osaa eikä arpaa asiaan, mitä nyt keskusteltiin asiasta ja oli tietenkin heidän suostumus. Kannattaa kysyä lapselta.
Ja si niin, meitä oli ryhmässä noin 20, mutta vain muutama jatkoi kielen opiskelua lukiossa. Eli niillä muilla käytännössä varmaan unihtunut kaikki opit = turhaan opiskeltu.
A2 kannattaa valita, sillä se on käytännössä ainoa tilaisuus valita kieli, jonka englannin lisäksi voi oppia hyvin koulussa. Seuraava tilaisuus tulee vasta noin 4 vuotta myöhemmin. Kielen valinta on sitten vaikeampi asia. Venäjä on varmaan paras Itä-Suomessa. Kannattaa ottaa se, joka kiinnostaa lasta eniten.
Ainakin Espoossa A2-kielen valinnalla voi olla vaikutusta siihen mihin yläkouluun lapsi pääsee. Ainakin meillä tämä oli yksi merkittävä syy kielen valintaan.
Lisäksi yläkoulussa paremmat luokat ovat yleensä niitä joihin kootaan A2-kielen lukijat.
Olisi tyhmää tässä kansainvälistyvässä maailmassa olla ottamatta lisää kieliä.
Kenellään mielipidettä?
AP on periaatteessaon kielimyöteinen ja valitsemassa lapselle A2 kieltä.