Elämän merkityksettömyys
Kuinka usein mietit miten turhanpäiväistä tämä elomme täällä on? 100 vuoden päästä olemme kaikki tältä palstaltakin kuolleita eikä kukaan muista maisterinpapereitamme, kauniita kasvojamme. Ihanat lapsemme sentään ehkä hyvällä lykyllä.. Elämä on lyhyt ja merkityksetön..
Kommentit (11)
Väärin, maisterin tutkintoni lopputyö löytyy yliopiston kirjastosta. Ties vaikka sen arvo olisi huomattu laajemmassakin merkityksessä. Kylläpä akateemisuus on voimaannuttavaa
[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 15:29"]
Väärin, maisterin tutkintoni lopputyö löytyy yliopiston kirjastosta. Ties vaikka sen arvo olisi huomattu laajemmassakin merkityksessä. Kylläpä akateemisuus on voimaannuttavaa
[/quote]
olet vain ihminen, mitä teet sillä kuolleena.. :DD
ahdistava ajatus., kiitos kun pilasit päiväni
Se on varma että palstalla tapellaan jostain vitun koulutuksesta 1000 vuoden kuluttuakin.
Kannattaa lukea eksistentiaalista filosofiaa, jos kyvyt vain riittävät. Siinä on paljon pohdittu, onko mahdollista elää mielekästä elämää maailmassa, jossa ei pohjimmiltaan ole mitään merkitystä.
No en minäkään tajua mitä järkeä on elää jos se ei ole mielekästä. Joka päivä paha olo eikä oikeasti mitkään terapiat auta. Ainut syy minkä takia elän on se, että muutama läheiseni tulisi surulliseksi jos kuolen. Mutta en varmaan kauaa jaksa.
Olen miettinyt välillä ja erityisesti nuorempana pohdin asiaa. Silloin äiti osti minulle Viktor E. Franklin kirjan. Hän oli kehittänyt jonkinlaisen oman terapia-ajattelun keskitysleirikokemustensa pohjalta. Mutta enpä voi sanoa, että kirjan lukeminen olisi auttanut kovin paljon.
Pitäisi keksiä jotain semmoista tekemistä, jonka kokee mielekkääksi. Jostakin syystä en koe työtäni kovin mielekkääksi, luultavasti siksi, etten mielestäni ole siinä riittävän hyvä. Teen sitä rahan vuoksi ja siksi, että jokin työ on oltava. Mutta elämän sisällön ja tarkoituksen antajaksi siitä ei minulle ole.
Oikeastaan haluaisin tehdä jonkinlaista lastenhoitotyötä. Siitä kuitenkin maksetaan huonommin kuin nykyisestä työstäni, eikä minulla ole alan koulutustakaan. Lapsista huolehtiminen on merkityksellistä ja tärkeää. Kun lapseni oli pieni, elin muutaman vuoden niin, ettei elämän merkityksettömyys vaivannut minua lainkaan. Elämällä tuntui olevan tarkoitus, tai ainakaan sitä ei tarvinnut pohtia ja ihmetellä. Kun lapsi tuli teini-ikään, oli pakko huomata, etten ollut mikään häävi kasvattaja ollutkaan. Ja sitten aloin taas ihmetellä, että mikä järki tässä kaikessa oikein on.
Minulla on hyvä olla justiinsa tässä ja nyt. Lisäksi kolme ihanaa nuortani tuovat merkitystä jokaiseen päivääni. Minulle elämä ei ole merkityksetöntä.
Ei ole. Jokainen jättää jälkensä tavallaan...