Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten saatte kolmevuotiaanne tottelemaan?

Vierailija
14.12.2014 |

Meillä on aivan ihanankamala 3-vuotias lapsi. Ujo ja herkkä, mutta aivan tajuttoman voimakastahtoinen. Ruokailut ja nukkumaanmenot on yhtä taistelua, lapsi levittelee, murustelee ja tiputtelee ruokaansa ja nukkumaan tarvitsee aina aikuisen ja höpöttelee niin, että ehtii monta kertaa illassa herättää pikkusisarensakin. Jos jättää yksin saamaan unenpäästä kiinni, niin ravaa monta tuntia milloin minkäkin asian kanssa vaikka kielletään nousemaan enää sängystä. Ollaan pyritty siihen, että perustellaan aina lyhyesti, lempeästi ja ymmärrettävästi miksi jotain ei saa tehdä jos kielletään. Tuntuu ymmärtävän, mutta joko unohtaa tai sitten haluaa vaan koetella rajojaan. Yhä useammin perustelut onkin nykyään uhkauksia tai kiristämisiä: jos et nyt syö nätisti, niin joulupukki ei varmaan tuo lahjoja tai jos et nyt mene päiväunille, niin iltapäivällä ei voida lähteä kaverin synttäreille, tai mitä nyt milloinkin. Välillä menee hermot ja tulee huudettua, äänensävy on melko kireä koko päivän kun taistelu alkaa aina aamupalapöydästä. Millä ihmeellä me saadaan arki sujumaan? Ei kai jokaisen päivän pitäisi tuntua kamppailulta?

Ja joo, tiedän olevani tosi huono vanhempi ja ei varmaan olisi lapsia pitänyt tehdä kun ei jaksa ja kaikkea muutakin pahaa, mutta toivoisin nyt saavani ihan käytännön vinkkejä. Ollaan yritetty lähestyä asioita positiivisen kautta ja on touhua ja tohinaa päivissä, mutta aina ajaudutaan tähän samaan pisteeseen uudestaan ja uudestaan kun ei vaan jaksa itse aina olla iloinen siitä, että se lounaaksi tarkoitettu kala on taas kerran hierottu lattiaan tai nukkumaan saa vain hermostumalla ihan totaalisesti :-/ Apua!

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
14.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lyhennä sanomaasi. Ei kolmevuotias ymmärrä saati jaksa kuunnella pitkiä lauseita tai puhetta.
Napakoita käskyjä/ kieltoja. Kiellä ensin ja sitten vasta uhkaa. Toteuta uhkaus tarvittaessa.
Esim jos heittelee ruokaa, sano napakasti -ei saa heittää. Toista jos tarve. Kolmannella kerralla sano lujalla äänellä- ei saa heittää. Jos heität, menet omaan huoneeseesi. Jos heittrly jatkuu, vie lapsi omaan huoneeseen ja ovi kiinni.

Vierailija
2/9 |
14.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varsinkin tuo joulupukki ei varmaan tuo lahoja-uhkaus menee ihan kuuroille korville. Ensinnäkin, vaikutus olisi niin kaukana ettei haittaa vaikka ei tottele. Toiseksi, se on uhkaus joka kuitenkaan ei tule toteutumaan.

Uhkaus sellainen jonka voi heti toteuttaa ja toteutatte sen myös jos tarve.

Kaikenlainen selittely ja epämääräiset uhkailut ovat ihan turhaa höpönlöpöä lapselle.

Kannattaa kohdella kuin koiraa opettaisi. Niin kamalalta kuin se kuulostaakin. Johdonmukaisuus, napakka ja ytimekäs puhe. Syy-seuraus...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
14.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä ikinä käytä uhkauksia, joita et voi tai aio toteuttaa. Käytä vain uhkauksia, jotka voit tarvittaessa toteuttaa, ja saman tien tapahtuman jälkeen eikä joskus jouluna tai viikon päästä. Esim. jos leikkii ruualla, joutuu pöydästä pois.

Positiiviset kehoitukset toimivat usein paremmin kuin kiellot, kannattaa kokeilla. Älä heittele lusikkaa -> pidäpä lusikka kädessä.

Jos nukkumanmnenot on noin vaikeita, olisikohan unirytmissä muutoksen tarvetta? Me ollaan jätetty päiväunet pois siinä vaiheessa kun lapsi ei enää nukahtanut helposti, ja samalla yöunille nukahtaminen helpottui ja muuttui vähän aikaisemmaksi. Jos nukkuisi pidemmät yöunet, ei ehkä väsy enää päivällä, jos nyt kuitenkin väsyttää. Siirtymävaihe voi olla hankala, mutta kannattaa ainakin miettiä, voisiko sitä kokeilla.

Vierailija
4/9 |
14.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä toimii ignore huonoon käytökseen. Ei se halua olla näkymätön.

Vierailija
5/9 |
14.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos kaikille tähän mennessä tulleista vinkeistä, lähtevät kaikki heti käyttöön! :)

Ollaan myös mietitty päikkäreiden poisjättämistä. Usein ei enää kotona päiväunia nukukaan, mutta on jo alkuillasta kuin humalainen ja saattaa nukahtaa yhtäkkiä itsekseen sohvalle tai jos ollaan ulkona niin vaikka seisaaltaan vaunuihin seisomalaudalleen. Silti, vaikka ei päikkäreitä olisi nukkunutkaan, on iltaisin nukkumaanmeno pitkällistä ja saattaa vielä kymmeneltäkin olla hereillä jos ei olla käyty kunnolla nukuttamassa ajoissa (eli pötkötelty vieressä). Aamuisin on kuitenkin pakko herätä ajoissa, koska on muutamana päivänä viikossa päiväkodissa ja sinne täytyy ehtiä. Välillä huolettaa, että saako reppana riittävästi edes unta, nukkuu n. 10 h yöunia, jos ehtii nukahtaa yhdeksän aikoihin. Päiväkodissa nukkuu vielä noin tunnit unet joka päivä. Nukkuminen on vauvasta saakka ollut jotenkin hankalaa.

-ap

Vierailija
6/9 |
14.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 14:03"]

Älä ikinä käytä uhkauksia, joita et voi tai aio toteuttaa. Käytä vain uhkauksia, jotka voit tarvittaessa toteuttaa, ja saman tien tapahtuman jälkeen eikä joskus jouluna tai viikon päästä. Esim. jos leikkii ruualla, joutuu pöydästä pois.

[/quote]

Olemmeko liian julmia, kun olemme uhanneet 3,5 -vuotiasta joulukalenterin menetyksellä, jos iltatoimet on yhtä pelleilyä ja kiukuttelua. Kun hän ei ole totellut, olemme heittäneet joulukalenterin ulkorappusille. Sen on saanut takaisin, jos on heti tullut tekemään iltatoimet. Ainakin vaikutus on ollut kova, ensin itketään, mutta sitten toimitaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
14.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kolmevuotias temppuilee saadakseen huomiota. Jos ei saa hyvällä, niin huonosti käyttäytymällä teillä saa, näköjään takuuvarmasti ja se kelpaa lapselle.

Mun mielestä ei kannata niinkään kieltää kuin ohjata. Sen sijaan, että kiellät leikkimästä ruoalla, komenna laittamaan lusikka suuhun. Kolmevuotiaat osaavat/oppivat laskemista, voi mennä ihan näin, että saatko kolme perunan palaa, 2 hernettä jne suuhun. Sitten yhdessä laskette.

Pukemiseen voi auttaa rata. Katsotte vaatteet valmiiksi, asetat ne lattialle pukemisjäejestykseen. Lapselle ohjeeksi, pue alushousut, paita, sukat jne. Ei siis niin, että puet vaatteet.

Myönteistä huomiota onnistumisista. Kun jaat tekemiset riittävän pieniin tehtäviin, niin kyllä sieltä väkisin tulee joku onnistuminen. Kehut sen ylenpalttisesti, kun vasen sukka menee hienosti jalkaan.

Tällä opettelette, että aikuisen huomion saa myös muuten kuin temppuilrmalla. Se on tosi tärkeää. Ja tällä saatte katki sen kielteisen, kireän ja nalkuttavan puheen.

Jos itselle menee hermo, laula. Se rentouttaa.

Vierailija
8/9 |
14.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei kolmivuotiaan vielä tarvitse totella. sen ikäset on niin keveitä että tarpeentullen nappaa vaan kainaloon...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
14.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 14:16"][quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 14:03"]

Älä ikinä käytä uhkauksia, joita et voi tai aio toteuttaa. Käytä vain uhkauksia, jotka voit tarvittaessa toteuttaa, ja saman tien tapahtuman jälkeen eikä joskus jouluna tai viikon päästä. Esim. jos leikkii ruualla, joutuu pöydästä pois.

[/quote]

Olemmeko liian julmia, kun olemme uhanneet 3,5 -vuotiasta joulukalenterin menetyksellä, jos iltatoimet on yhtä pelleilyä ja kiukuttelua. Kun hän ei ole totellut, olemme heittäneet joulukalenterin ulkorappusille. Sen on saanut takaisin, jos on heti tullut tekemään iltatoimet. Ainakin vaikutus on ollut kova, ensin itketään, mutta sitten toimitaan.
[/quote]

No olette, eihän noi liity mitenkään toisiinsa. Jos käyttää rangaistuksia, niin kyllä niissä joku logiikka pitää olla. Siis tyyliin, jos rikot leluja, niin ne otetaan pois. Siinä on syy ja seuraus.

Tuolla tavalla opetat, että lapsen tempulla on joku aikuisen keksimä mielivaltainen seuraus.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi viisi yksi