Lue keskustelun säännöt.
Synnytyspelosta
14.12.2014 |
Olen raskaana ja aina pelännyt synnytystä jonkin verran. Olen katsonut videoita luonnollisista synnytyksistä ja lukenut kertomuksia.
Olen kallistumassa luonnollisen synnytyksen puolelle, sillä monessa kertomuksessa puhutaan paljon siitä, että kyllä keho tietää mitä tehdä. En synnytyksessä pelkää niinkään kipua, vaan sitä, etten itse osaakaan toimia oikein ja vauvalle sattuu jotain. Tietenkin kipukin pelottaa jonkin verran, mutta se ei päällimmäisenä ole huolenaiheenani.
Onko täällä muita synnytyspelkoisia (jotka siis ovat synnyttäneet)? Miten teidän synnytykset menivät? Olisitko tahtonut tehdä jotain toisin? Mitä antaisit neuvoksi pelokkaalle ensisynnyttäjälle?
Lisäksi voisitte muutenkin kertoa asioita synnytyksestä (myös ennen ja jälkeen), joita ei ensikertalaiselle välttämättä tule mieleen.
Myös pelottomat saavat vastata :) Kiitos vastauksista jo etukäteen.
Kommentit (16)
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 13:41"]Meet sinne vaan kun on sen aika ja teet mitä käsketään! Miljoonat naiset ovat
synnyttäneet lapsia jo ennen sinua. Pelko on turhaa.
Lopeta netin kauhutarinoiden lukeminen.
[/quote]
Pelko on todellakin turhaa ajanhukkaa!
Ja vaikka kuinka valmistautuisit etukäteen, kuitenkaan et tiedä miten synnytys tulee menemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi hankkiutua raskaaksi jos pelkää synnytystä. Adoptoi sen sijaan. Mutta nyt kun "vahinko" on jo sattunut niin menet sinne ja pingerrät sen ulos. Naiset on tähän maailmaan lapsia tuoneet hamasta harmaudesta ja sielä sairaalassa ollaan ammattilaisia.
Keho osaa kyllä toimia, äläkä pelkää, tätä varten meillä on Suomessa huippuosaava henkilökunta avustamassa synnytyksessä. Itse menin täysin rauhallisin mielin kätilöihin ja lääkäreihin luottaen synnyttämään, ja pääsinkin sitten todistamaan heidän ammattitaitoaan kun käynnistyksestä päädyttiinkin sektioon juoksujalkaa. Vauvaa seurattiin monitorein koko ajan ja hänen hätänsä otettiin heti todesta. Toivon että sinäkin saavutat tuon rauhallisuuden ja luottamuksen tilan, millä lähden varmasti toistakin lasta synnyttämään :)
Taitaa olla kyse enemmänkin vain ensimmäisen synnytyksen jännityksestä kuin oikeasta synnytyspelosta kun noin rauhallinen olet ja vielä ilman lääkkeitä sinne menossa.
Kyllähän ne siellä sanoo millon ponnistat ja millon et saa ponnistaa. Teet vaan mitä sanotaan. Mulle sanottiin "jos haluat kokeilla alkaa ponnistamaan niin voit ponnistaa", en uskaltanukkaan ja kätilö antoi viivytellä vaikka kuinka kauan ja ponnistusvaihe kesti ikuisuuden ja ilman kivunlievitystä. Eli ala vaan ponnistaa heti kun ne sanoo että voit alottaa. Tokalla kerralla aloin ponnistamaan heti ja kaikki meni todella nopeasti ja helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkihan sitä nyt jännittää. Se on normaalia. Itseäni jännitti niin että aloin itkeä matkalla sairaalaan :)
Tunteet ovat normaaleita. Niitä kuuluu olla.
Ei, älä tee mitä käsketään vaan tee juuri niin kuin itse koet parhaaksi. Tietysti on tilanteita, joissa kannattaa uskoa kätilöä, mutta esim ponnistusasento on sellainen että itse tiedät missä asennossa pystyt ponnistamaan parhaiten, etenkin jos et ole puudutettuna.
Ennen synnytystä etsi asentoja, joissa sinun on hyvä olla ja joissa pystyt rentoutumaan - tiedät sitten synnytyksen aikana valmiiksi hyvät asennot eikä tarvitse siinä vaiheessa etsiä niitä.
Avautumisvaiheessa pidä leuka rentona! Kun pystyt pitämään leuan rentona on helpompi rentouttaa koko keho. Mene supistuksen mukana, älä laita vastaan.
Pyydä rohkeasti kivunlievitystä, jos sitä tarvitset. Jos et tarvitse, tee kätilölle selväksi että pyydät kyllä jos siltä tuntuu, koska joskus kätilöt tyrkyttävät ja tyrkyttävät puudutuksia vaikka heille sanoo ettei tarvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä tämä on tosiaan enemmänkin jännitystä kuin pelkoa. Olen vain niin tunari monessa asiassa, että en tahdo mokata jotain ja että vauvalle sattuisi.
Ja sinulle joka sanoit, että "kun vahinko on jo tapahtunut, olisitte adoptoineet", niin itse olisinkin mielelläni adoptoinut mutta mies tahtoi kokeilla ensin omaa. Ollaan puhuttu jo, että jos lisää tekee mieli ensimmäisen jälkeen, niin sitten adoptio.
Kiitos teille jotka vastasitte asiallisesti! Pitää vain osata rentoutua ja luottaa sekä itseensä että henkilökuntaan. Sairaalaan kuitenkin on tarkoitus mennä.
AP
Mä haaveilin kans luomusynnytyksestä, mutta sit menin katsomaan sen tänne linkitetyn kamalan pihtisynnytysvideon, ja päätin että epiduraalin otan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 13:54"]Mä haaveilin kans luomusynnytyksestä, mutta sit menin katsomaan sen tänne linkitetyn kamalan pihtisynnytysvideon, ja päätin että epiduraalin otan.
[/quote]
Nämä etukäteen päättäjät säälittää. Tulette synnytyksessä vain pettymään jo se ei menekään kuten olette etukäteen päättäneet.
Tutustu aktiiviseen ja luonnolliseen synnytykseen. (aktiivinen synnytys ry). hanki itsellesi koulutettu doula. Luota itseesi, sinä olet se joka synnytät, kätilöt vain avustavat tarpeen mukaan. valitettavasti sairaaloissa puututaan liikaa synnytyksiin ja synnyttäjää ohjaillaan liikaa... mieti myös lääkkeellisiä kivunlievityksiä etukäteen, hanki tietoa. ja ota huomioon myös sektion mahdollisuus. vaikka synnytyksessä tapahtuisikin jotain yllättävää, sinulla on valmiiksi tietopohjaa asioihin.
hanki etukäteen tietoa myös imetyksestä. varaudu synnytyksen jälkeen baby bluesiin, imetysmaratoneihin, ja jossain määrin kipuun. valmenna myös miehesi tukemaan sinua. Uskottele itsellesi että sinä osaat ja pystyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli vähän samat fiilikset, mutta raskauden aikana synnytyspelko lientyi jonkin verran. Vauvaa alkoi jo odottaa niin paljon raskauden loppupuolella, että peloista huolimatta toivoi lapsen syntyvän. Itseäni auttoivat monet tutut naiset, jotka kertoivat omista kokemuksistaan ilman mitään "kauhukuvia". Yleisellä tasolla kannattaa olla selvillä eri kivunlievityksistä, jos päättääkin sellaisen haluta, kun kivut yltyvät. Liikaa ei kannata suunnitella, itse olin ensisynnyttäjänä sairaalaan päästyä 9 cm auki kohdunsuulta ja kivut olivat jo melkoiset. Kaikki meni hyvin. Suomessa on osaavat kätilöt ja lääkärit ja turvallista synnyttää. Kaikki mahdolliset hankaluudet unohtuu hetkessä, kun näet oman pienen lapsesi. Tsemppiä:)
Minulla synnytyspelko tuli vasta synnytyksen jälkeen. Eli toista lasta en uskalla tehdä. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuvona, synnytystä ei kannata suunnitella etukäteen. Neuvolassa ainakin minua käskettiin tehdä lista siitä miten toivoisin synnytyksen menevän. Jätin sen tekemättä ja menin asenteella, että keho kertoo mikä on parasta ja olin avoin kaikille vaihtoehdoille. Sinnittelin kivun kanssa alkuun ammeessa, sitten ilokaasulla ja lopulta sain vielä epiduraalipuudutteen. Kätilöt osaavat kyllä hommansa ja ohjaavat sinua, ja osaavat varmasti toimia oikein ja nopeasti mikäli vauvalle tulee joku hätä. Ensi kerralla vaadin jotain puudutetta myös ponnistusvaiheeseen, minulla ehti vaikutus jo hävitä ja oli yhtä helvettiä se ponnistaminen. Toisaalta, kun tunsin kaiken ja oli tarve saada vauva äkkiä ulos niin ponnistusvaihe oli myös ensisynnyttäjäksi nopea. Yllätyksenä tuli, miten kivuliasta imetys voi aluksi olla!Jälkivuoto oli myös niukempaa mitä oletin. Ja sekin oli yllätys, että kuukautiset alkoivat kuukausi synnytyksestä täysimetyksestä huolimatta.
Vaikka synnytys on tähän asti kaikista kipein kokemus, en sitä vaihtaisi pois. Ja klisee, vauva on paras palkinto ja aika kultaa muistot, pätee tässä täysin ainakin itseni kohdalla!
Suosittelen raskausjoogakurssia, jos sellaista löytyy omalta paikkakunnalta. Helsingisssä esim. Manipura järjestää noita kursseja. Kurssilla käsitellään luonnonmukaisia kivunlievityskeinoja ja synnytyksen eri vaiheita (mutta ei painosteta lääkkeettömään synnytykseen) ja ainakin itselläni auttoi valmistautumaan henkisesti synnytykseen. Vaikka oma synnytys ei lopulta mennytkään ihan kuin Strömsössä (ei kyllä traumojakaan jäänyt) niin kyllä noista kurssin opeista oli tositoimissa hyötyäkin. Ja tärkeintä oli, että synnytyksen odottaminen ei jännittänyt kurssin jälkeen vaan fiilis oli tosi luottavainen.
Meet sinne vaan kun on sen aika ja teet mitä käsketään! Miljoonat naiset ovat
synnyttäneet lapsia jo ennen sinua. Pelko on turhaa.
Lopeta netin kauhutarinoiden lukeminen.