masennuksesta
Mua harmittaa, mun koko elämä on pilalla. Mua ei tarpeeksi neuvottu ja opetettu kotona. Koen olevani huono. Huonompi kuin muut. Kerroin vielä masennuksesta töissäkin mikä oli virhe. Koko elämä on täällä, en tiedä mitä tekisin? Yritän elää normaalisti mutta sitten se iskee tajuntaan että olen masentunut ja en siis normaali, vaikka kuin yritän olla.
Kommentit (12)
Se etten kelpaa kenellekään. Kukaan ei ymmärrä. Yritän olla kuten muut ja pärjätä mutta tuntuu etten pärjää ja soimaan siitä itseäni. Kukaan ei auta. Olen yksin vaikka on perhettä mutta kukaan ei auta. Kerroin äidille eilen että olen väsynyt. Hän ei mitenkään auttanut. Ei kysynyt että miten voi auttaa tai antanut neuvoja miten selvitä. Tuntuu että odottaa aina jotain täydellistä. Vertaa muihin, ei ehkä itse sitä huomaa mutta vertaa veljeni vaimoon joka on kotiäiti ja pärjää paremmin. Itse käyn töissä. Tuntuu että pää räjähtää kun en saa asioita hoidettua. Mies ei tajua auttaa. Eilen pyysin laitamaan lapset nukkumaan mutta ei. Meni itse lepäämään. Mistä te muut saatte voimaa jaksaa? Mä itken täällä ja pitäisi lähteä kauppaan.
Itkukaan ei tule...oon ihan loppu.
ap
Varaa aika ensi viikolla lääkäriin ja sitä kautta lähtee vyyhti purkautumaan. Minua ainakin on helpottanut, kun aloitin psykoterapian ja tehdään esim elämänjanaa. Käydään siis läpi elämää ja sitä kautta alkaa ymmärtämään asioita paremmi ja pystyn tietoisesti alkaa tekemään muutoksia elämääni.
Tsemppi hali sulle ap!
Minkä ikäiset lapset sinulla on? Tarkoitan että voisko tää olla synnytyksen jälkeistä masennusta? Kannattaaa puhua neuvolassa että sua uuvuttaa. Täällä pääsee ainakin neuvola psykolokille puhumaan. Se voisi auttaa saamaan ajatukset kasaan! :)
Et sinä ole ainut äiti ap joka on uupunut! Työn, kodin ja lastenhoidon yhteensovittaminen on toooodella haastavaa!!
En mä rupea lasten ikiä kertomaan täällä. Ei ole synnytyksen jälkeistä masennusta. Kaikki vaan hylkää yksin pärjäämään. Olen hoidossa, en mä saa kuin lääkkeitä ja juttelua. En saa terapiaa. En jaksa taistella.
ap
5 jatkaa vielä: Minulla oli samanlaisia tuntemuksia kuin sinulla. Minulla vain diagnosoitiin epävakaa persoonallisuushäiriö ja sitä kautta olen taas alkanut ymmärtämään itseäni paremmi .
Mitä tuohon epävakaaseen persoonallisuushäiriöön kuuluu? Eikö se ole aika kauhea diagnoosi? Siis että on kamala ihminen muille kestää?
ap
"En kelpaa kellekään" ja aloittajalla on mies ja lapsia?? Mieti nyt vähän mitä tänne huomionhakuisuuspuuskassasi oksennat. Todistetusti olet miehellesi "kelvannut" useammallakin tavalla kun lapset saatu alulle joten älä puhu paskaa.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 17:07"]
"En kelpaa kellekään" ja aloittajalla on mies ja lapsia?? Mieti nyt vähän mitä tänne huomionhakuisuuspuuskassasi oksennat. Todistetusti olet miehellesi "kelvannut" useammallakin tavalla kun lapset saatu alulle joten älä puhu paskaa.
[/quote]
Ok, sano nyt mitä haluat sanoa mulle. Anna tulla!!
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 17:07"]"En kelpaa kellekään" ja aloittajalla on mies ja lapsia?? Mieti nyt vähän mitä tänne huomionhakuisuuspuuskassasi oksennat. Todistetusti olet miehellesi "kelvannut" useammallakin tavalla kun lapset saatu alulle joten älä puhu paskaa.
[/quote]
Masentunut ihminen näkee ylensä vain asioiden huonot puolet
Mun äitini vaatii multa sellaisia asioita mistä ei itsekään selviytynyt koskaan. Ei opettanut ei ohjannut eikä tehnyt itse. Ei vaadi mutta vihjaa. Ehkä tää taas tästä.
ap
Eli mikä on siis ongelmasi jonka haluat meidän ratkaisevan