Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perustelen teoreettisesti, miksi kenenkään EI kannata elää
04.12.2014 |
Aivoissa on hyvän olon ainetta ja pahan olon ainetta. Ajatellaan ihan matemaattisesti; jos elämän aikana hyvänolon ainetta vapautuu enemmän kuin pahanolon, elämä on plussan puolella eli kannattavaa. Jos taas saman verran, niin elämä neutraalia eli ihansama elääkö. Jos pahaa oloa on enemmän kuin hyvää oloa niin elämä ei ole kannattavaa.
Valitettavasti tuo viimeinen vaihtoehto on ihmisien kohdalla se pätevä. On osoitettu, että ihmisillä on kuusinkertainen määrä negatiivisia tuntemuksia verrattuna positiivisiin. Mieti arkipäiväsii. Kuinka usein oikeasti tunnet hyvänolontunteen eli endorfiiniryöpyn aivoissa, verrattuna negatiivisiin tunteisiin, jotka vapauttavat kipuhormoneja aivoissa.
Aina on jano, nälkä, väsymys, kusihätä, paskahätä tai johonkin särkee. Jos mitään tällaista ei ole jollain hetkellä niin ihminen saavuttaa korkeintaan neutraalin olotilan. Jos joku näistä on, aina eletään miinuksella sen aikaa. Oikeasti paljon harvemmin nauretaan jollekkin jutulle ja iloitaan jostakin. Vaikka nämä luettelemani tuntemukset ovatkin usein pieniä, niistä kertyy aika paljon tappiota elämän aikana. Ollaan vaan niin totuttu näihin että ei koeta niitä mitenkään elämää pilaavina asioina.
Jos olisin väärässä, miksi maailmassa olisi niin paljon pahaa ja niin vähän hyvää? Iloinen ihminen jolla on hyvä olla levittää sitä muualle. Sellainen jolla on paha olla, levittää sitä muualle. Se että moikataan jossain tai että kaupassa ei katsots pahasti muita, ei ole mitään todellista hyvää. Ihmisillä on paha olla, ja siksi maailmassa tapahtuu hirvittäviä asioita.
En tee itsemurhaa eikä kenenkään muunkaan kannata tietenkään. En tiedä miten asia on käytännössä.
Kommentit (19)
Sitten ku tähän lisätään se fakta, että fysiikan lakejen mukaan vapaata tahtoa ei ole vaan ollaan vaan koneita, niin saadaan yhtälöksi että ollaan vain kärsiviä koneita..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se lasketaan miinukseksi jos on neutraali olotila? Eikö neutraali ole se perustaso jolla pitäisikin elää suurimman osan elämäänsä, jotta olisi hyvä elämä? Eikä kaikki asiat ole niin mustavalkoisia, että ne voisi laittaa plussaksi tai miinukseksi, asioilla on puolensa jos osaa ajatella vähän laajemmin.
2
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 18:57"]
Miksi se lasketaan miinukseksi jos on neutraali olotila? Eikö neutraali ole se perustaso jolla pitäisikin elää suurimman osan elämäänsä, jotta olisi hyvä elämä? Eikä kaikki asiat ole niin mustavalkoisia, että ne voisi laittaa plussaksi tai miinukseksi, asioilla on puolensa jos osaa ajatella vähän laajemmin.
2
[/quote]
Tietenkin on puolensa. Mutta jos osaa ajatella laajemmin, ymmärtää, että kaikki on lähtökohtaisesti vain ja ainoastaan kiinni, onko hyvä vai huono olo. Ja siihen vaikuttaa vaan se yksi aine. Millään muulla ei ole väliä, ei teoriassa eikä käytännössä. Ja tätä huonoa oloa on enemmän kuin hyvää.
Jos toinen käsi on uunissa ja toinen pakastimessa, olo ei ole neutraali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ne miinuksethan voi kääntää positiivisella ajattelulla plussaksi!
Olet vaikkapa kaatunut ja satuttanut jalkasi, se ei varmasti ole kivaa, mutta voit ajatella, että olisi voinut käydä paljon surkeamminkin.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 19:15"]
Mutta ne miinuksethan voi kääntää positiivisella ajattelulla plussaksi! Olet vaikkapa kaatunut ja satuttanut jalkasi, se ei varmasti ole kivaa, mutta voit ajatella, että olisi voinut käydä paljon surkeamminkin.
[/quote]
:DDD en näin tyhmiä kommentteja edes odottanut, vaikka tiesin että jotain vasta-argumentteja tulee. Vaikka ajettelet mitä, sua sattuu perkeleesti tossa tilanteessa. Eli olet miinuksen puolella siinä. Se ajattelun tuottama hetken hyvä olo on jotain todella pientä verrattuna siihen suureen kipuun.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun elämä on ollut lähes jatkuvaa kärsimystä. En vaihtaisi sekuntiakaan pois. Lisää kärsimystä on luvassa, siitä olen varma. Antaa tulla vain. Noin. Teoriasi on romutettu.
Kaikki eivät elä vain sen takia että se olisi jotenkin kivaa ja mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 19:21"]
Kaikki eivät elä vain sen takia että se olisi jotenkin kivaa ja mukavaa.
[/quote]
No ei kai? Sanoinkin vaan teoreettisen argumentin. Enhän mä tässä oo mitää itsaria tekemässä.
ap
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 18:39"]
No entä se tosiasia, että ne huonot asiat saa hyvät tuntumaan hyvältä, ei olisi toista ilman toista, ei voi olla aina onnellinen, siitä tulee normaalitila ilman epäonnea. Jos kaikki ihmiset voittaisivat loton päävoiton, ei kukaan voisi iloita siitä koska raha menettäisi arvonsa.
[/quote]
Asia on kyllä niin, että toi juttu että normaalitila tulee kaikesta, juontaa juurensa siihen faktaan että endorfiineja/kipuhormoneita ei tulekaan enää samasta asiasta. Mutta nyt kun ollaan ruohonjuuritasolla, niin jos kokoajan olisi endorfiineja niin ei siitä koskaan tulisi neutraalitila, vaan kokoajan hyvä olo. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun työni ei ole mukavaa, mutta se on välttämätöntä, ja luo itsessään mahollisuuksia yhteiselle hyvälle.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 19:48"]
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 18:39"]
No entä se tosiasia, että ne huonot asiat saa hyvät tuntumaan hyvältä, ei olisi toista ilman toista, ei voi olla aina onnellinen, siitä tulee normaalitila ilman epäonnea. Jos kaikki ihmiset voittaisivat loton päävoiton, ei kukaan voisi iloita siitä koska raha menettäisi arvonsa.
[/quote]
Asia on kyllä niin, että toi juttu että normaalitila tulee kaikesta, juontaa juurensa siihen faktaan että endorfiineja/kipuhormoneita ei tulekaan enää samasta asiasta. Mutta nyt kun ollaan ruohonjuuritasolla, niin jos kokoajan olisi endorfiineja niin ei siitä koskaan tulisi neutraalitila, vaan kokoajan hyvä olo. ap
[/quote]
Paitsi että paskan makuunkin kyllä tottuu, kunhan vaan vähän harjoittaa...eli jatkuvaan dopamiiniryöpytykseen voi aivot tottua - se on olennaisin osa addiktion käsitteen synnyssä. Toleranssin kasvu mielihyvähormoneihin...
Ja kuten tuossa yllä nro 12 väkevästi todisti, niin kivustakin voi tulla ns. siedettävää...ja joissakin harvinaisissa oireyhtymissä osa euforiantunnetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki on perusteltavissa jingilla ja jangilla. Kaikella on tapana tasapainottua. Osmoosi on hyvä esimerkki fyysisessä maailmassa siitä. Tunteet ovat kemiaa ja siten fysiikkaa. Uskon että tarpeeksi narkkaava kokee lopulta eräänlaista pahaa karmaa jatkuvasta mielihyvän lypsämisestä. Lopulta ultimaattisesta nautinnosta tulee normaali olotila ja uhri on riippuvainen maidostaan, jota lypsää.
Sama pätee runkkareihin. Väitän että runkkarit, syöpöt, juopot ja narkomaanit ovat saman keitaan äärellä.
Ap, kun sanoin etteivät kaikki elä koska elämä on mukavaa, se tarkoittaa, ettet perustellut mitenkään erityisen kattavasti teoriaasi. Niille se saattaa päteä jotka elävät täällä koska nauttivat elämästä mutta lopuille ei päde.
No entä se tosiasia, että ne huonot asiat saa hyvät tuntumaan hyvältä, ei olisi toista ilman toista, ei voi olla aina onnellinen, siitä tulee normaalitila ilman epäonnea. Jos kaikki ihmiset voittaisivat loton päävoiton, ei kukaan voisi iloita siitä koska raha menettäisi arvonsa.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 18:39"]
No entä se tosiasia, että ne huonot asiat saa hyvät tuntumaan hyvältä, ei olisi toista ilman toista, ei voi olla aina onnellinen, siitä tulee normaalitila ilman epäonnea. Jos kaikki ihmiset voittaisivat loton päävoiton, ei kukaan voisi iloita siitä koska raha menettäisi arvonsa.
[/quote]
Mitä väliä? Joku asia voi olla miinusta huolimatta siitä, ettei miinusta olisi jos plussaakaan ei olisi.
Alue: Aihe vapaa
Yks todiste tosta että ollaan vaan totuttu elämään miinuksen puolella vois olla tällanen juttu: jos sua särkee melko kovasti 2 tuntia vaikka jalkaan, kestät sen kyllä ja asia on ok kunhan se loppuu se kipu jossain vaiheessa. Sitten asia unohtuu. Mutta jos tuo kipu käännettäisi 2 tuntia kestäväksi yhtä voimakkaaksi tunteeksi, mutta päinvastoin hyvänolontunteeksi, niin olisit aivan haltioissasi ja muistaisit sen lopunelämää.
Ap