Mikä vaivaa vai vaivaako mikään?
Pyydän jo etukäteen anteeksi sitä, etten varmasti osaa selittää asiaani mitenkään fiksusti.
”Ongelmanani” on se, etten koe tarvitsevani muita ihmisiä ns. lohduttajina/kuuntelijoina/neuvonantajina.
Jos ja kun elämä potkii päähän, en koskaan tunne tarvetta hakeutua lohdutettavaksi tai tunne tarvetta kuuntelijalle. Sisimmässäni tiedän, että asiat järjestyvät vaikka se sillä hetkellä tuntuisikin toivottomalta. En ryve itsesäälissä, vaan mieluiten näinä hetkinä olen omissa oloissani ja nuolen haavat kotona. Minulla on ihania ystäviä, jotka menisivät kanssani läpi vaikka harmaan kiven, joten siitä tässä ei ole kyse. En vain koe, että kenenkään sanoilla/teoilla olisi olooni merkitystä. Tiedän selviäväni paremmin itse. Välillä huomaan jonkun kysyessä kuulumisia, että vaikka olisikin jotain ikävää kerrottavaa, en välttämättä edes mainitse asiasta ystävälleni tai sitten jos mainitsen, teen sen todella ohimennen.
Vuosi sitten koin menetyksen elämässäni ja linnoittauduin kotiini kolmeksi päiväksi ja parantelin itseni. Ystäväni olivat tietenkin huolissaan ja tarjoutuivat tulemaan auttamaan, mutta totesin silloin, että parempi näin. Vastaavasti sitten kun omilla ystävillä on vaikeaa, olen paikalla valonnopeudella. Olenkin tunnettu ystävieni/kavereideni keskuudessa siitä, että minuun voi aina luottaa. Autan aina. Luokseni voi aina palata, vaikka ei olisi pitkään aikaan oltu tekemisissä. En ole siis tunteeton ihminen, vaikka jotkut osat tässä tekstissä saattaisivat siihen viitata.
Toisekseen, en edes osaa kysyä neuvoa muilta ongelmiini. En osaa luottaa siihen, että saisin hyviä neuvoja läheisiltäni. Joskus jos kysyn, teen sen vain muodon vuoksi. Tämä koskee myös perhettäni. Itseeni minulla on kova luotto, luotan siihen, että osaan tehdä oikean ratkaisun itsenäisesti. Ja vaikka ”päättäisinkin” väärin, opinpahan kantapään kautta.
Toivottavasti siellä olisi joku joka pystyy samaistumaan tähän tekstiin. Tai jos edes tunnet jonkun kohtalontoverini. Koen oikeasti olevani hyväsydäminen ja rakastava ihminen. Mitä mieltä olette, onko minussa jotain vikaa?