Lue keskustelun säännöt.
Kuin helkkarin vaikeeta se on vaan pyytää apua?
04.12.2014 |
Mä olen nyt koko aamupäivän tuijotellut työterveyshuollon numeroa. Tänään tuntuu taas kaikki vaan kaatuvan päälle ja ajatus töihin lähtemisestä tuntuu musertavalta. Jos kohta ajatus kotiin jäämisestäkin tuntuu ihan samalta. Mä haluaisin vaan kadota. Aamulla putkahti mieleen, että joku vois vaikka törmätä muhun autolla ni sais muuta ajateltavaa, eikä tarttis olla koko ajan tehokas ja vastuullinen ja aikaansaava. Mä en vaan jaksa. Eikä tää mee pois. Mä kykenen kyllä tekemään, jos on pakko, mutta musta tuntuu, että mä olen kiikkunut jossain kuilun reunalla jo viime kesästä lähtien ja melkein toivon, että kiepsahtaisin kertakaikkiaan reunan yli. En tosin tiedä mitä sitten tapahtuisi.
Mut mitä ihmettä mä muka sanon? Heippa, mulla taitaa olla vähän päässä vikaa. Saisko ajan lekurille? *huoh*
Ja mitä mä sitten haluan? En mä voi jäädä millekään pitkälle saikulle ja mitä mä muka himassa tekisin? Kuolisin yksinäisyyteen? Lääkkeitä? Noin periaatteessa en kyl tykkää yhtään... Paniikkihäiriöön semmosia joskus aikoinaan söin ja niistä vierottautuminen oli ihan täyttä tuskaa. Ei tekis mieli kokeilla uudestaan..
Äh, paskat... En mä tiedä mitä mä haen. Miten ihmeessä kukaan ikinä tämmösessä tilanteessa on onnistunut hakemaan tai saamaan jotain helpotusta oloonsa?
Kommentit (5)
Viime tipassa, pakon edessa saa ehkä jotain aikaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jaa... Ehkä sittenkin joku toinen päivä.. tai ens viikolla... Toisesta paikkaa sit huomasin, että soittoaika oli ja meni jo aamulla...
Liimaan hymyn nassuun ja meen töihin olemaan vuorovaikutteinen ja empaattinen. Kyl se siit ku sinne asti taas pääsee...
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 12:50"]
No jaa... Ehkä sittenkin joku toinen päivä.. tai ens viikolla... Toisesta paikkaa sit huomasin, että soittoaika oli ja meni jo aamulla...
Liimaan hymyn nassuun ja meen töihin olemaan vuorovaikutteinen ja empaattinen. Kyl se siit ku sinne asti taas pääsee...
[/quote]
Niin, kunnes joku päivä et vaan jaksa enää ja seuraa romahdus. Älä jätä liian myöhäiseen. Siinä voi mennä työkyky ja mielenterveys pysyvästikin. Tai molemmat ainakin vaurioitua vakavasti.
nimim. Kokemusta on
Hei, onpa sinulla kurjan kuuloinen olo.
Millaista tsemppiä voisimme antaa, että rohkenisit soittaa apua?
Avun pyytäminen on vaikeaa monille. Osittain siksi, että haluaa suojella itseään. Nyt kuitenkin kuulostaa, että tarvitset suojaa myös muilta.
Olisiko sinulla jokin ystävä/sisarus tai muu, jonka voisit pyytäää luoksesi kun soitat? Auttaisiko se?
Toivottavasti saat tarvitsemaasi tukea.
Soita vaan ja sano, että tarvitset apua. Kerro se tilanne. Että olet itsetuhoinen ja sulla on tosi paha olla. Joskus lääkkeet auttaa pääsemään pois sieltä kuilun reunalta. Oma kokemus tosin tosta terveysneuvonnasta on huono. Voivat olla tosi tylyjä. Riippuu siitä kelle puhut. Joukossa on myös empaattisia, mutta suurin osa on näitä natsihoitajia. Sulla on kuitenkin oikeus saada apua, ja - ai, se onkin työterveyshuolto. No sitten sun pitäisi saada no problem aika tälle päivälle. Tsemppiä!
Soita nyt. Kerro sitten mitä kävi.