Yölliset ahdistukset

Että mitä joku random puolituttu minusta ajattelee?

EI MITÄÄN!

Mitä ihmiset ajattelevat sanomisistani, puhetavastani, käyttäytymisestäni jne. Kelaan läpi kaikkea päivän aikana tapahtunutta ja häpeän, kadun, suren... Miksen voinut olla fiksumpi tms? Vellon itseinhossa ja haluaisin lakata olemasta. Todennäköisesti kukaan ei edes ajattele minua, mutta silti vain ahdistaa.

Mikä siinä mietityttää?

Ettei se ajattele susta mitään..olet nobody? Vai se, että vois ajatella sinusta jotai? 

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 03:07"]

Mikä siinä mietityttää?

Ettei se ajattele susta mitään..olet nobody? Vai se, että vois ajatella sinusta jotai? 

[/quote]

Kuvittelen että olen heidän mielestään tyhmä, idiootti, nolo, tylsä, ärsyttävä, ääliö, kummallinen... Tuntuu, että on mokannut kaiken suunnilleen jollain sanavalinnallaan, äänenpainollaan, ilmeellään tms. Kai tämä on jokin syvä itsetunto-ongelma.

Kummitukset ja sairaudet mietityttävät yöaikaan

Terveys. Entä jos sitä pystytäkään hoitamaan? Kun saisi edes lääkärin kiinni vielä huomenna.

akoilla kovat piipussa :D kyyneleet poskilla muistelee nuoruuden paloa

heräsin juuri ja ahdistaa kun puuttuu lahjat neljälle hengelle vielä...piuuh.... aamulla pakko mennä kauppaan.

Ahdistaa kuolema. Miksi ees synnytään, kun kuitenkin kuollaan? Päiväsaikaan murheeni eivät ole tämän tasoisia!
Ja perus että en ikinä valmistu, enkä varsinkaan saa töitä.

Kun saa liikaa aikaa miettiä ja pohtia erilaisia seurauksia jne. Asiat tuntuvat ahdistavalta. Esim. Ihan joku pieni asia saa yöllä suuren roolin.

Se miksi seurustelen miehen kanssa kun kaikki miehiset piirteet ärsyttää

Alkanut pakonomaisesti ajatella jotain vuosia sitten tapahtunutta noloa juttua ja ahdistunut siitä ihan valtavasti tai kuvitellut saavani jonkinlaisen sairauskohtauksen ja kuolevani. Siinä kai yleisimmät.

Onko muita ahdistuneita taas yössä hereillä?

Liian aikaista?