Lue keskustelun säännöt.
Puhukaa mulle järkeä? Lapset 13 ja 8, ja mä haluan kolmannen!
11.12.2014 |
Siis juuri kun on alkanut olla taas omaa aikaa ja mahdollisuus harrastaa vapaammin ja elää omaakin elämää. Varsinaista vauvakuumetta mulla ei siis kylläkään ole, vaan haluaisin kolmannen lapsen, kolmannen pikkuihmisen tänne huusholliimme. Vaikka tiedän ettei siinä olisi mitään _järkeä_ ja pelkään kaikkea mahdollista, mikä voisi mennä vikaan. Raskauspahoinvointi, keskenmeno, kohtukuolema, vammainen lapsi, synnytys, yövalvomiset, koliikki, mahdolliset allergiat... oppimisvaikeudet, koulukiusaaminen, löytyykö kavereita... mitä jos minä kuolen, mitä jos mies kuolee, mitä jos tulee sota.
:D
(off topic; kyllä, ylianalysoin ja revin uhkakuvia kaikesta, älkää ihmetelkö, ihan olen terve, työssäkäyvä ihminen kuitenkin..)
Kommentit (10)
Ei muuta kun sinne kammarin puolelle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos perheelläsi on rahaa elättää kolmaskin, niin mikäs siinä. Yhteiskunnan elättejä ette saa tehdä.
Mällit pilluun vaan! yhteiskunta voi kasvattaa sen jos ei sua itseä kiinnostakkaan.
Nykyisessä tilanteessa lapset ovat muuttaneet kotoan n. 10 vuoden sisällä, jos uuden hankit, saat olla lapsiperheellinen vielä 20 v.
Eihän kolmannessa lapsessa ole järkeä missään tilanteessa. Mutta kyllä sinun lähtökohdat on paljon paremmat kuin sillä, jonka lapset on 1 ja 3. Sinä olet malttanut pitää lapsilla reilun ikäeron ja noista isoista olisi jo kummasti hoitoapua vauvan kanssa. Et joutuisi olemaan kolmen vaippaikäisen kanssa kauheassa härdellissä, vaan rauhassa saisit nauttia vauvasta.
Jos et ole kovin iäkäs ja jos taloutenne on hyvässä iskussa ja kestää vielä ylimääräisen rasituksen, niin en näe estettä. Johan tuo vanhin lapsi muuttaa pois, ennen kuin vauva tarvitsee oman huoneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anti mennä vaan. Mä en ainakaan sinuna vielä luopuisi lapsiperhe-elämästä, kun sitä on mahdollisuus vielä pitkittää. Ihanaa!!! :-D
Nii-in, toisaalta sitä miettii kuinka helpolla sitä nyt pääsisikään, ja kaikki on hyvin ja tosiaan aikaa harrastaa ja vaikka matkustellakin.
Sitten jos saisi vielä yhden lapsen, sitä olisi totaalisesti kiinni lapsessa seuraavat 3 vuotta, eikä elämään mahtuisi silloin oikein mitään muuta.
Toisaalta, aika menee niin kauhean sukkelaan, sen olen tässä huomannut. Ja toisaalta, nyt alkaa olla viimeiset vuodet lisälisääntymistä ajatellen. Ja toisaalta, onhan sitä omaa aikaa sitten joskus (jos vanhaksi elää) tiedossa varmasti useammaksi vuosikymmeneksi.
Helppoa elämää, vai täydempää elämää? Kumpaakohan sitä tahtoisi enemmän? Täytyy vielä miettiä :)
ps. kiitos kommenteista!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin jo vähän ajatellut jättää lapsiluvun kahteen. Elämä sujuu suht mukavasti. On tyttö ja poika. Koululaisia.
Kuitenkin se haave kolmannesta eli koko ajan ja nyt perheeseemme odotetaan innolla uutta jäsentä. Nyt tämä tuntuu ehdottomasti oikealta ratkaisulta.
Joo 8v. Jää syrjään, kun tilalle astuu vauvaelämä. Lapsen kaveri juuri valitti sitä, kun kaikki pyörii vauvan ehdoilla ja 8v. tarvitsee niin paljon vielä vanhempia.
Huono puoli on se että kun istahdat sinne sohvalle ja nautit hyvästä leffasta ja herkuista niin joku rääkäisee sieltä pinnasängystään ja paska haisee. Hyvästi hyvä fimi, siihen ei nyt sulla ole aikaa.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 21:27"]
Joo 8v. Jää syrjään, kun tilalle astuu vauvaelämä. Lapsen kaveri juuri valitti sitä, kun kaikki pyörii vauvan ehdoilla ja 8v. tarvitsee niin paljon vielä vanhempia.
Huono puoli on se että kun istahdat sinne sohvalle ja nautit hyvästä leffasta ja herkuista niin joku rääkäisee sieltä pinnasängystään ja paska haisee. Hyvästi hyvä fimi, siihen ei nyt sulla ole aikaa.
[/quote]
onhan se näinkin. toisaalta niitä leffoja ehtii kyllä katsella sitten taas.