Onko kaikki teinit näin vaativia?
Jatkuvasti on hankintalistalla jotain överikallista ja siitä ruikutetaan sitten monta viikkoa taukoamatta kunnes saa rahat kasaan ja ostaa. Emme ole materialisteja joten en ymmärrä mistä tuo jatkuva ostaminen johtuu. Kuuluuko teini-ikään? Joskus annan ostaa, joskus en. Väsyttää jatkuvasti vääntää ja väitellä joka asiasta.
Kommentit (27)
Samat sanat kun 9! Perushintaiset tarpeeseen tulevat tavarat hankitaan (vaatteet, kengät, kännykkä, reppu jne.) ja jos hienompia halutaan, saavat kustantaa omista viikko- ja lahjarahoistaan. Joululahjoiksi on saatu joskus jotain tosi toivottua, johon ei rahat ole syystä tai toisesta riittäneet. Kaikille kolmelle pojalle on kuitenkin varattu suurinpiirtein sama raha hankintoihin, ettei tule mitään kateusajatuksia. Hauska silti nähdä, että joku laittaa aina ne saamansa rahat näihin "luksus"tuotteisiin, toiselle ei tule mieleenkään, vaan säästää pitkäjänteisesti vuosia esim. omaan tietokoneeseen...
Meillä 16-vuotias tyttö ei ole vaativa, mutta 15-vuotias poika on. Muistan lukeneeni jostain, että varsinkin pojille on kalliit merkit tärkeitä, tytöille merkitsee enemmän, mistä kaupasta vaatteet ostetaan. Kyllä poika toki käyttää edullisempiakin, osti juuri housut h&m:sta, mutta pääasiassa kaiken pitäisi olla sikahintaista merkkituotetta. Joskus niitä sitten ostellaan alesta. Saattaa itse säästää ja ostaa 250€ takin, älytöntä, mutta kun on "pakko" saada. Maksoi juuri itse puolet 220€ kengistä rippikahjarahoilla. Halvemmat ei kelvannu. Niin kauan, kun itse ostaa, niin ostakoot. Minä ostan kohtuuhintaista, toki panostan myös nuoren tietyissä vaatteissa laatuunkin, esim kengissä.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 12:39"]
Kuulostaa niin tutulta. Varsinkin toinen teinimme keksii jatkuvasti uusia juttuja, jotka on pakko saada. Eivätkä todellakaan ole halpoja. Eikä mene jakeluun, kun sanotaan ettei ole varaa kaikkeen. Todella väsyttävää kuunnella.
[/quote]
Jos perustelusi on vain "ei ole varaa", niin totta kai tenini jaksaa odottaa, että sitä nappulaa tulee, joten jankutus jatkuu. Keksi parempi perustelu. Yksi voisi olla "en ostele sulle turhia tavaroita vain siksi, että haluat niitä. Koita miettiä tarpeitasi paremmin."
Kun luokan kultalusikkalapsi saa korsin kellon ja laukun, mopoauton ja oman kämpän 15 veenä, syntyy sopuliefekti ja muutkin haluavat etteivät jää tämän Emmaliina-Caloriinan varjoon. (ns. espooteinien statuksennostatus) Järkevät muksut jäävät pois tuosta kilpajuoksusta ja ostavat sen mitä itse haluavat ja näkevät tarpeelliseksi. T. tyttö 18vee.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 12:40"]
MInulla on kolme lasta, joista nuorin on nyt 16-vuotias. Meillä ei ole koskaan ollut tuollaista yhdenkään lapsen kohdalla. Jos nyt vielä kotona oleva teini haluaa jotain kalliimpaa, hän tekee ylimääräisiä kotitöitä, joista maksamme hieman, ja säästää niistä tahoista haluamansa. Näin hän osti itselleen esim. 500 euron kännykän.
Kaveripiirillä voi olla vaikutusta tuollaiseen käytökseen. Lisäksi sillä on varmasti merkitystä, mihin on lapset pienenä totuttanut. Jos lapsi saa 5-vuotiaana 20-30 pakettia jouluna ja syntymäpäivänä, on aika todennäköistä, että hän on teininäkin vaativa.
[/quote]
Sama homma meillä paitsi, että kukaan ei haluaisi maksaa 500 kännykästä. Lisäksi se, että lapsi tekee kotitöitä ei ole meillä maksullista toimintaa.
Kun on matalapalkkainen yh niin lapsetkin ovat oppineet, ettei kalleinta tosiaankaan saa. Eikä aina edes sitä halvinta mitä haluaa. Eikä tuo kyllä ruikutakaan mitään. Ja jos ruikuttais, niin jos ei mulla olis munaa sanoa ei, niin kenellä sitten? Yhteiskunnanko mun kakaraa pitäis kasvattaa?
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:58"]
Meillä 16-vuotias tyttö ei ole vaativa, mutta 15-vuotias poika on. Muistan lukeneeni jostain, että varsinkin pojille on kalliit merkit tärkeitä, tytöille merkitsee enemmän, mistä kaupasta vaatteet ostetaan. Kyllä poika toki käyttää edullisempiakin, osti juuri housut h&m:sta, mutta pääasiassa kaiken pitäisi olla sikahintaista merkkituotetta. Joskus niitä sitten ostellaan alesta. Saattaa itse säästää ja ostaa 250€ takin, älytöntä, mutta kun on "pakko" saada. Maksoi juuri itse puolet 220€ kengistä rippikahjarahoilla. Halvemmat ei kelvannu. Niin kauan, kun itse ostaa, niin ostakoot. Minä ostan kohtuuhintaista, toki panostan myös nuoren tietyissä vaatteissa laatuunkin, esim kengissä.
[/quote]
Mä olen tuosta todellakin eri mieltä. En tiedä ketään teinipoikaa jolle olisi tärkeä saada kalliita vaatteita/merkkejä tai tuotteita. Kyllä ne on tytöt jotka noita haluavat. En tiedä onko sitten asuinalueella merkitystä, mutta täällä ainakin oman pojan kaveripiirissä ei ole mitään väliä mistä on hankitut, onko merkkivaate tai ei. Itseasiassa kukaan ei käytä kaveripiirissä merkkivaatteita...Kirppariltakin kelpaa vaatteet kunhan on siistit ja mieluisat. Nämä teinit varmaan naurais sille joka alkaa haalia jotain Bossia, Gueessia ym. vastaavaa. (en tiedä mitä merkkejä teinisi käyttää, nuo vaan tuli mieleen)
Elämässä ei ole tarpeeksi sisältöä. Omalla kohdallani vanhemmat eivät ikinä sallineet minun harrastaa mitään eikä kotonakaan tehty muuta kuin möllötetty telkkaria. Muutaman vuoden ajan yritin ymmärtää vanhempiani, mutta sitten alkoi oireilu. Kaikkea piti saada koko ajan, koska uusi tavara toi elämään jotain sisältöä ja mielenkiintoa edes vähäksi aikaa.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 15:10"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:58"]
Meillä 16-vuotias tyttö ei ole vaativa, mutta 15-vuotias poika on. Muistan lukeneeni jostain, että varsinkin pojille on kalliit merkit tärkeitä, tytöille merkitsee enemmän, mistä kaupasta vaatteet ostetaan. (..)
[/quote]
Mä olen tuosta todellakin eri mieltä. En tiedä ketään teinipoikaa jolle olisi tärkeä saada kalliita vaatteita/merkkejä tai tuotteita. Kyllä ne on tytöt jotka noita haluavat. En tiedä onko sitten asuinalueella merkitystä, mutta täällä ainakin oman pojan kaveripiirissä ei ole mitään väliä mistä on hankitut, onko merkkivaate tai ei. (...)
[/quote]
Täälläpäin havaittavissa yhtäpaljon tyttöjen kuin poikienkin joukossa. Niille naureskellaan, ketkä eivät osta peak performancen huppareita vaan h&m vastaavia. Lisäksi kellon täytyy olla merkkikello. Ne on nämä 'espooteinien' miesversiot. 'Lifestyle' jne. on näille tärkeää jo viisitoistavuotiaana.(XD)
Täällä espoolaisäiti, todella hyvätuloisesta perheestä. Meidän kolmesta nuoresta vain yksi on pyytänyt sillointällöin jotain kallista, kuten saappaat tai laukun. Joskus on ostettu tai avustettu, useinmiten ei. Kaksi muuta suorastaan vastustavat jos yritän hankkia heille jotain kalliimpaa merkkitavaraa. Heitä hävettää näyttäytyä sellaisissa. Itselleni ostan jonkun verran merkkivaatteita, ja nuoriso naureskelee niille. Eli eivät kaikki teinit todellakaan ole vaativia.
Ei mun teinit ole vaativia. Osa on jo aikuisia, mutta ei teininäkään tarvinnut olla kallista tai edes uutta. Kirpparivaatteet ja muilta saadut vaatteet ovat aina kelvanneet hyvin ja kännyköistä perusluurit. He ovat jakaneet mainoksia ja tienanneet itse rahat, jos ovat jotain arvokkaampaa halunneet, mm. matkoja, johin meillä vanhemmilla ei olisi ikinä varaa. Nuorin on 12-vuotias ja HM-vaatteet kelpaa mainiosti, samoin siskoilta pieneksi jääneet. Hän ei edes huoli joitain Converseja tai Kånkenia, kun olen tarjoutunut ostamaan.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 15:03"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 12:39"]
Kuulostaa niin tutulta. Varsinkin toinen teinimme keksii jatkuvasti uusia juttuja, jotka on pakko saada. Eivätkä todellakaan ole halpoja. Eikä mene jakeluun, kun sanotaan ettei ole varaa kaikkeen. Todella väsyttävää kuunnella.
[/quote]
Jos perustelusi on vain "ei ole varaa", niin totta kai tenini jaksaa odottaa, että sitä nappulaa tulee, joten jankutus jatkuu. Keksi parempi perustelu. Yksi voisi olla "en ostele sulle turhia tavaroita vain siksi, että haluat niitä. Koita miettiä tarpeitasi paremmin."
[/quote]No, luonnollisesti perustelen muutenkin kuin ettei ole varaa. Tämä tapaus vaan on niin sinnikäs, että oikeasti väsymme tuohon jankutukseen. Mutta hän on aina ollut sellainen, kuuluu siis luonteeseen eikä niinkään ikään.
Meillä on 5 lasta, joista 2 jo aikuisia. Lisäksi olen itse työkyvyttömyyseläkkeellä, eli meidän perheessä mies tuo talouteen palkkaaatuloa. Lapset ovat tienneet pienestä pitäen, ettei meillä ostella mitään turhaa kallista. Kotitöistä ei kellekkään perheessämme kukaan maksa mitään. Kotityöt kuuluvat kaikille ilman mitään korvausta. 16- vuotias tyttäremme käy töissä opiskelunsa ohessa ja tienaa omat rahansa. Viikko-/ kuukausirahoja emme myöskään maksa. Annamme lapsillemme rahaa oman harkintamme mukaan, jos tarvetta tulee. 16- vuotias harrastaa ratsastusta kilpatasolla. Harrastuksen kustannamme ja siihen meneekin aika hirveästi rahaa.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 15:18"]
Täällä espoolaisäiti, todella hyvätuloisesta perheestä. Meidän kolmesta nuoresta vain yksi on pyytänyt sillointällöin jotain kallista, kuten saappaat tai laukun. Joskus on ostettu tai avustettu, useinmiten ei. Kaksi muuta suorastaan vastustavat jos yritän hankkia heille jotain kalliimpaa merkkitavaraa. Heitä hävettää näyttäytyä sellaisissa. Itselleni ostan jonkun verran merkkivaatteita, ja nuoriso naureskelee niille. Eli eivät kaikki teinit todellakaan ole vaativia.
[/quote]Minun kokemukseni mukan myös Espoossa riittää kun on ne conssit ja joku merkkivaate. Liian swägeille naureskellaan.
Johtuisko siitä että tietävät että annatte kuitenki periksi?? Meillä on 11 ja 12 vuotiaat nuoret. 11v on mun oma ja 12 v mieheni ja kasvatusperiaatteet olleet pikkulapsi aikana aivan erillaiset. 12v on joka kauppareissulla saanut aina jonkun lelun tai pelin ja aluksi joutuivat miehen kanssa lähtemään kesken kauppareissun autoon odottamaan. Poika asunut ny pari vuotta meill ja alkaa jo helpottaa nämä kauppareissut.
Minä itse olen ollut materialisti, lapset saivat pieninä kaiken mitä keksin, siihen oli varaa, yhtään käytettyä riepua ei heillä ollut, näistä kaiken saaneista, ei tarvinnut edes mankua, kasvoi kaksi riepupetteriä, joilla varmasti on ollut vanhimmat ja kännykät sun muut pelit kuin kellään kaveriporukassa.
Nyt jo työelämässä oleva tyttäreni kauhistelee miehensä materialismia, jonka teoretisoi kumpuavan lapsuudesta, jossa ei ollut varaa kaikkeen kivaan ja turhaan.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 15:19"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 15:03"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 12:39"]
Kuulostaa niin tutulta. Varsinkin toinen teinimme keksii jatkuvasti uusia juttuja, jotka on pakko saada. Eivätkä todellakaan ole halpoja. Eikä mene jakeluun, kun sanotaan ettei ole varaa kaikkeen. Todella väsyttävää kuunnella.
[/quote]
Jos perustelusi on vain "ei ole varaa", niin totta kai tenini jaksaa odottaa, että sitä nappulaa tulee, joten jankutus jatkuu. Keksi parempi perustelu. Yksi voisi olla "en ostele sulle turhia tavaroita vain siksi, että haluat niitä. Koita miettiä tarpeitasi paremmin."
[/quote]No, luonnollisesti perustelen muutenkin kuin ettei ole varaa. Tämä tapaus vaan on niin sinnikäs, että oikeasti väsymme tuohon jankutukseen. Mutta hän on aina ollut sellainen, kuuluu siis luonteeseen eikä niinkään ikään.
[/quote]
Ihminen on muuttuvainen, koko ajan. Lopettaa hänen kohtelu sellaisena "tää on se vaativin näistä" ja tajutkaa, että teillä on auktoriteetti kieltää jopa se kinuaminen! Oikeasti, niin kauan kun lapsi asuu oman katon alla ja saa kaikki perustarpeensa ilmaiseksi, niin on oikeus kieltää asiat jotka saa esim. sinut väsymään/ahdistumaan. Jos alkaa kinuaminen kiellosta huolimatta, sanot vaikka, että se on euro pois kk-rahasta joka kerta kun alkaa vänkääminen. Ja todellakin otat vihkon ja kynän käteen ja näytät teinille, että todella laitat ylös joka euron. ..Ja luonnollisesti vähennät ne rahat.
Joo, kyllähän se suuttuu ja ihmettelee, kun äiti ei olekkaan enää pompoteltavissa ja kokeilee varmaan niin paljon ettei sitä kuukausi- tai viikkorahaa ole euroakaan jäljellä..Se on sitten voi voi. Rankkaa on teinin elämä. Rankempaa olisi aikuisena jos ei teininä opi. Luottotiedot valmiina menemään kun täyttää 18.
Katsos kun olisi tarkoitus kasvattaa tulevaa aikuista. Ja rahankäyttöä on opeteltava toodella pitkään joskus ennen kun menee jakeluun mitä oikeasti tarvitsee, mitä haluaa ja mihin on varaa. Mutta oikeasti tässä teidän tapauksessanne taitaa olla kyse kunnioituksesta. Tai sen puutteesta. Kunnioituksen puutetta nuoren puolelta ja auktoriteetin puutetta vanhemmilta.
Kuulostaa niin tutulta. Varsinkin toinen teinimme keksii jatkuvasti uusia juttuja, jotka on pakko saada. Eivätkä todellakaan ole halpoja. Eikä mene jakeluun, kun sanotaan ettei ole varaa kaikkeen. Todella väsyttävää kuunnella.
MInulla on kolme lasta, joista nuorin on nyt 16-vuotias. Meillä ei ole koskaan ollut tuollaista yhdenkään lapsen kohdalla. Jos nyt vielä kotona oleva teini haluaa jotain kalliimpaa, hän tekee ylimääräisiä kotitöitä, joista maksamme hieman, ja säästää niistä tahoista haluamansa. Näin hän osti itselleen esim. 500 euron kännykän.
Kaveripiirillä voi olla vaikutusta tuollaiseen käytökseen. Lisäksi sillä on varmasti merkitystä, mihin on lapset pienenä totuttanut. Jos lapsi saa 5-vuotiaana 20-30 pakettia jouluna ja syntymäpäivänä, on aika todennäköistä, että hän on teininäkin vaativa.
Meillä sanotaan teinille että voimme sponsoroida halvimman mallin hinnan verran kunhan teini rahoittaa omalla työpanoksellaan loput tuotteen hinnasta. Esim. Peruskännykkä 100€ jonka teini haluaa vaihtaa Luksusluuriksi. Teini joko tyytyy Peruskännykkään tai ahkeroi saadakseen Luksusluurin rahat kasaan.