Miten päästä irti ihmisvihasta?
Kertokaa, mitä hyviä puolia ihmisissä on? Miksi heitä pitäisi sietää, kun ilman pärjää paljon paremmin?
Kommentit (12)
Jos et aidosti vaan tykkää ihmiskunnasta, niin mitä se haittaa? (kunhan et ala lahtaamaan meitä muita). Sen sijaan jos oikeastikin vihaatkin itseäsi, ja muut ihmiset tuovat sen sinussa esiin, jolloin käännät vihan niihin muihin, niin sitten sun ei tarvitsekaan alkaa pitää muista ihmisistä vaan itsestäsi. Ja itseviha on monesti itsensä häpeämistä. Voisi olettaa, että kun olet tällaiselle keskustelupalstojenkin keskuudessa melko ala-arvoiselle palstalle eksynyt, niin kuitenkin kaipaat ihmiskontakteja. Muussa tapauksessa käyttäisit aikasi vaikkapa omiin harrastuksiisi.
Siis jos oikeasti vihaat itseäsi, ei oikeastikin. Ja siis onhan monet ihmiset tylyjä, ilkeitä, itsekkäitä, pahantahtoisia jne, mutta on myös tietenkin täysin toisenalaisiakin.
Välillä minuakin ahdistaa muut ihmiset niin paljon, että tekisi mieli muuttaa läheisimpien ihmisten kanssa jollekin trooppiselle saarelle syömään taskurapuja ja kookospähkinöitä.
Ja häpeän takana voi olla katkeruus jostain arvokkaasta menetetystä asiasta, joka oikeasti itselle kuuluisi, mutta jota ei ole saanut. Kuten äidinrakkaus tms. Sinun tulisi jollain keinolla rakastaa itseäsi, koska rakkaus kuuluu sinulle.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 22:08"]
Välillä minuakin ahdistaa muut ihmiset niin paljon, että tekisi mieli muuttaa läheisimpien ihmisten kanssa jollekin trooppiselle saarelle syömään taskurapuja ja kookospähkinöitä.
[/quote]
Mäkin aina ajattelin, että tuo on mun viimeinen keinoni, mutta sitten huomasinkin, että ne ikävät asiat asuvatkin minun sisälläni. Toki toiset tuovat niitä esiin, eli sikäli jos on yksin, niitä ei välttämättä näy, mutta olen siitä onnellisessa asemassa, että olen kyennyt mieheni tuella käsittelemään asioita sisältäni. Vähän ot, sori.
Tarvitseeko siitä päästäkään? Ihminen on pohjimmiltaan julma ja paha olento, elollisista olennoista sekä lajitovereilleen että muille kaikista vaarallisin.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 22:16"]
Tarvitseeko siitä päästäkään? Ihminen on pohjimmiltaan julma ja paha olento, elollisista olennoista sekä lajitovereilleen että muille kaikista vaarallisin.
[/quote]
No ei kaikki halua elää ihmisistä eristäytyneenä.
Minua ovat auttaneet maailman murjoessa nämä Marikan jutut:
Maailma muuttuu vain muuttamalla itseäni.
Tätä totuutta ei voi kukaan muuttaa, vaikka yritämmekin sitä päivästä toiseen.
Mitä vähemmän voimavaroja kuluttamme päivittelemällä muiden tekemisiä ja tekemättömyyksiä, sitä enemmän meissä on puhtia parantaa omaa elämänlaatuamme.
Ja mitä meidän täytyy muuttaa itsessämme? Ei oikeastaan mitään muuta kuin käsitystämme itsestämme. Mitä selkeämmin tajuamme totuuden itsestämme, sitä suurempi mielenrauha meidät valtaa.
Jokainen ihminen on hyvä, ainutlaatuinen ja tärkeä. Myös minä ja sinä. Vaikka maailma yrittäisi miljoonin vakuuttavin todistusaineistoin todistaa toisin, älä usko sitä! Tämän oivaltaminen saa maailmasi näyttämään pysyvästi erilaiselta: arvokkaalta ja mielekkäältä.
http://www.namaste.fi/fi/inspiroidu/artikkelit/12-askelta-kohti-mielenrauhaa
Ihan ykkösjuttu on olla lukematta tätä AV:ta. Täällä kyynistyy.
Toisekseen ihmisiin voi suhtautua myös vähän kevyemmällä asenteella. Edellisessä työpaikassani oli joukko naisia, joiden ykköshuvia oli juoruilla, ilkeillä ja puhua pahaa toisista. En lähtenyt siihen mukaan, mutta jokaisen kanssa yksitellen tulin toimeen. Vein aina keskustelua johonkin muuhun suuntaan, siis myönteisempiin asioihin. Aika usein ihmisillä on tapana miettiä negatiivisia asioita ja valittaa. Jos pääsee itse tällaisesta ajattelusta eroon, voi toistenkin kanssa ohjata keskustelua myönteisempään suuntaan.
Siis vaikeisiin, ikäviin ihmisiin ja heidän juttuihinsa pitää opetella suhtautua kevyesti. Läheisiltä (puoliso, ystävät) tietysti voi odottaa enemmän. Mun kaveripiiri joskus nuorena koostui sellaisesta vähän nihilistisestä vaihtoehtojengistä... Aika monen huvia oli ylemmyydentuntoinen pahan puhuminen ja toisten pilkkaaminen (esim. uskovaisten ja "tavisten")... Muita pidettiin pinnallisina, riistäjinä tms. Tosiasiassa itse oltiin vielä kusipäisempiä selkään puukottajia... Onneksi pääsin siitä jengistä eroon. En myöskään tarvitse 500 facebook-kaveria, muutama luotettava ja reilu kaveri riittää.
Jos pärjäät paremmin yksin, ei sinun ole pakko opetella pitämään ihmisistä. Tietysti toimeen pitää tulla töissä jne, koska se kuuluu hyviin käytöstapoihin.