ei-akateeminen,tunnetko itsesi alemmaksi?
Oletko täysin tyytyväinen valintaasi? Tuntuuko sinusta että sinua aliarvioidaan? Vailuttavatko toisten mielipiteet sinuun negatiivisesti? Itse olen akateeminen mutta kyllä fiksuja löytyy noin duunareista kuin meistäkin-ja päinvastoin. Itse oli pakko kouluttautua pitkälle ympäristön painostuksesta,en kestä olla "muita huonompi". Itse arvostan niitä duunareita jotka ovat tyytyväisiä alaansa,Se on tärkein! Luokka-ajattelu on vaan iskostunut päähäni lapsuudesta....:(
Kommentit (15)
Olen vitun hieno ihminen ei kiinnosta joku yli opiston käyny akateeminen papereilla vaan pyyhkii perseen mutta mulla on työpaikka!!
En tunne alemmuutta. Olen täysin tyytyväinen työhöni, itseeni sekä elämääni muutenkin.
Tunnen alemmuutta ja häpeän... Älyni riittäisi/olisi riittänyt, mutta monet ongelmat tuli akateemisen koulutuksen saamisen eteen. Eli olen fiksu kyllä, mutta muuten vaan luuseri. Moni varmaan luulee, että tyhmä luuseri.
Olihan se samanaikaisesti hauskaa ja surullista, kun varastolla oli hommissa pari kappaletta näitä akateemisia, jotka olivat niin koulutettuja, niin koulutettuja...
Suomessa on ihan yli mennyt tämä akateemisuudesta toitottaminen. Olen käynyt ammattikorkeakoulun, sijoittunut hyvin työelämään vakituiseen työhön heti koulusta päästyäni. Alani on mielenkiintoinen jossa voin kehittyä jatkuvasti ja en todellakaan koe itseäni mitenkään alempiarvoiseksi. Minunkin sisko ja veli ovat valmistuneet maisteriksi yliopistosta ja siltikin kävivät tämän jälkeen vielä ammattikorkeakoulun huonon työllisyyden takia. Eivät ole katuneet alanvaihtoa. Myös mieheni tekee muita töitä kun oman alansa, maisteri hänkin. Enemmän säälittää monet ystäväni jotka ovat Stockalla ym. paikoissa töissä koska eivät ole saaneet töitä yliopistosta päästyään.
Kyllä se päivä pyllynreikäänkin paistaa kun tarpeeksi levittää!
Alemmuudentunto on oma valinta. Ennen vanhaan kuninkaat perustelivat diktatuuriaan Jumalan antamalla mandaatilla. Maatyöläiset tyytyivät osiinsa samoin perustein. Nykyään tällaista jakoa ei enää niin ole ja akateemiset ja ei-akateemiset elävät samaa elämää enemmän tai vähemmän. Suuri osa akateemisesta työstäkin on suorittavaa työtä, missä ei paljon omia aivoja käytetä vaan toistetaan ulkoa opeteltuja asioita vailla syvempää loogista ymmärrystä. Erityisesti tämä korostuu naisten suosimilla akateemisilla aloilla, missä alhaisemmallakin älykkyysosamäärällä voi päästä pitkälle (humanistiset aineet, hoitotiede jne.).
Tunsin. Siksi lähdin vielä 40-vuotiaana opiskelemaan. Nyt teen kandia parhaillaan ja olen niin tyytyväinen valintaani. Harmittaa, etten nuorempana pyrkinyt tänne.
Olen täysin tyytyväinen siihen mitä nyt olen. Äly olisi riittänyt pidemmällekin mutta halusin kouluttautua unelma-ammattiini ja siihen riitti amis.
En tunne itseäni huonommaksi. Lähdin opiskelemaan alaa, joka mua kiinnosti ja josta saan varmasti työpaikan.
Mun mielestä ap olet ajastasi vähän jäljessä phdintasi kanssa. Viisi vuotta sitten akateemisuus ehkä olikin vielä jotain hienoa ja sinunkaltasiesi tittelinkipeät ihmiset kovasti opiskelemassa "paremman kastin asemaa" itselleen, viis alasta kunhan vain pääsi yliopistoon.
Noh, kuten näkyy, maailma on muuttunut. Akateemisuuden ihannointi on kohta menneen talven lumia. jo nyt voi indikoida, että ihmiset, ihan mitkä tahansa duunarit ymt ovat niitä "arvoistettuja" siis ylipäätään ihmiset, joilla on TYÖPAIKKA.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 22:35"]Olen vitun hieno ihminen ei kiinnosta joku yli opiston käyny akateeminen papereilla vaan pyyhkii perseen mutta mulla on työpaikka!!
[/quote]
Varmasti olet ihan VITUN HIANOO MIÄS
No ei hävetä mutta työmahdollisuuksia se rajoittaa
e