Lue keskustelun säännöt.
Sain syöpädiagnoosin ja nyt ihmettelen, miksen älynnyt tätä aiemmin.
29.10.2014 |
Haluan kirjoittaa tämän varoittavana esimerkkinä teille muille, että jos huomaatte kehosanne/ terveydesänne muutoksia, niin tutkituttakaa ne ajoissa. Itse vitkastelin 2 vuotta kohtalokkain seurauksin.
Olen siis.. tai olin siis perusterve nuori nainen (nyt 25v). Oireeni alkoivat kehittyä pikkuhiljaa ja ajan kanssa aina totuin näihin, enkä enää edes pitänyt niitä omituisina/en vain saanut aikaiseksi mennä lääkäriin. Ajattelin, että tällaisia oireita on kaikilla joskus, enkä ottanut niitä vakavasti.
Ensimmäinen oireeni oli se, että aloin kuumeilla (vain pientä lämpöä) lähestulkoon joka kuukauksi. Aluksi kuumeen kanssa ei ollut muita oireita, mutta sitten n. vuoden kuluttua kuumeeseen alkoi liittyä kurkkukipua, nuhaa, yskää, pahoinvointia. Tämä alkoi olla jo lähes jatkuva vaiva, olin monta kuukautta kerrallaan kiepeänä. (Ajattelin vain, että onpa sitkeää flunssaa) Yritin mennä kerran päivystyksen kautta kun tauti oli jatkunut yhtä soittoa 2kk, mutta en päässyt sisälle, koska vaivani oli pitkittynyt. Enkä sitten saanut aikaiseksi varata lääkärille aikaa.
Seuraavaksi minulta turposi ilmusolmukkeita, aivan semmoisiksi herneen kokoisiksi, ei sen suuremmiksi. Aluksi niitä oli vain yksi joka oli turvoksissa n. vuoden. Mutta kun tuosta kuumeilusta tuli arkipäivää, niin imusolmukkeitani oli turvoksissa kaulanalueella yhtäkkiä jo 9. Tämäkään ei herättänyt minua, koska olen kuullut, että imusolmukkeet voivat turvota flunssan seurauksena.
Myöskin iho-onglemat tulivat kuvioihin n. vuosi kuumeilun jälkeen. Sain yhtäkkiä pahaa nokkosihottumaa, joka tuli ja meni aivan yhtäkkiä.
Siinä vaiheessa, kun ruokahaluttomuus alkoi vaivata oli pakko hakeutua lääkäriin. Minun ei tehnyt mieli mitään ruokaa ja oksensin lähes kaiken ulos minkä söin. Aloin myös jossain vaiheessa hikoilla öisin niin paljon, että peitto oli nihkeä ja iho märkänä hiestä.
Lopulta oli jo pakko mennä lääkääriin ja siellä sainkin lohduttoman diagnoosiin, minulla on pitkälle/laajalle levinnyt imusolmukesyöpä. Hoitokeinot on vähissä ja nyt toivon ihmettä.
Kirjoitin tämän, että muut ette odottelisi vaarattomaltakin kuulostavien oireiden kanssa liian kauan. Parempi tarkistuttaa usein kuin liian harvoin.
Kommentit (12)
Samat sanat kuin kakkosella, voimia ja halit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi... :( Kiitos kirjoituksesta, jospa se jotakuta auttaa!
Voimia.
Paljon voimia sinulle!! Lähetän isot halit <3
Hui, mullakin on just tuollaisia epämääräisiä oireita jatkuvasti. Toisaalta olen käynyt juuri työhöntulotarkastuksessa missä otettiin laajalti veriarvoja ja kaikki oli normaalit. Sulta ei varmaan ole otettu verikokeita kahden vuoden aikana?
Tsemppiä hurjasti taisteluun! Fight back!
Onko kyseessä hodgkinin lymfooma vai non-hodgkin? Minulla on myös ollut imusolmukesyöpä, joka yläkropassa oli levinnyt, mutta ei pernan alapuolelle. Tauti on hirveä, ja minullakin oli yleisoireita (väsymys, lämpöily ja kutina ja kyhmyt) Tsempit hoitoihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.10.2014 klo 13:44"]
Hui, mullakin on just tuollaisia epämääräisiä oireita jatkuvasti. Toisaalta olen käynyt juuri työhöntulotarkastuksessa missä otettiin laajalti veriarvoja ja kaikki oli normaalit. Sulta ei varmaan ole otettu verikokeita kahden vuoden aikana?
Tsemppiä hurjasti taisteluun! Fight back!
[/quote]
Lymfooma ei läheskään aina näy veriarvoissa. Sen vuoksi se onkin salakavala.
7.
Älä anna vielä periksi! Niin kauan kun henki pihisee on toivoa. Luokkakaverini selvisi pahasta imusolmukesyövästä takaisin elävien kirjoihin. Voimia! Toivon että paranet.
AP:n kanssa samaa mieltä, että kannattaa tarkastaa AINA uudet oudot oireet jotka kroonistuvat. Etenkin kaikki uudet kivut, kuumeilu, möykyt ihossa tai sisällä.
Voimia myös kaikille muille syövän tai epävarmuuden kanssa painiville, itse odotan pääsyä leikkaukseen ja sitten selviää onko kasvaimeni pahalaatuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ! Tsemppiä nyt hirveesti!! Itse olen kanssa sellanen, etten osaa hakea apua ajoissa, joku oire pitkittyy ja sen knssa kitkuttelee välillä parempien aikojen kanssa..se on ihan ymmärrettävää, ttä tollasiakin oireita vain kestää ja kestää. Kosk hei, mitä lääkkeitä olisi edes pitkittyneisiin flunssiin yms? Jatkuvaa kuumeilua voi olla myös ilman kummempia syitä, ainakaan sellaelle ei aina syytä löydykään... Jollekin oli kuumeilusta sanottu, että lakkaamittaamasta sitä kuumetta, kun kärsi jatkuvasta nousseesta lämmöstä...
Iso asia on myös toi että apua ei saa sillloin kun sitä tajuaa hakea!! Käy sitten just niinku sulla, ajttelet aiihen päälle vielä, että no jos tää ei ollu niin kiireellistä että en päässy ees päivystykseen, niin mikäs tässä, ehkä tää loppuu itsestään yms...
oma isä kärsi 9 kk jakuvasta keuhkokuumeen kaltasesta, pari kk kitkutteli itsekseen, sitten työterveydestä haki apua ja otettiin röntgeneitä, no sai kahdesti vain antibiootit, siihen tuhrautu melkeen neljä kuukautta. Kunnes työterveys laitto isän jatkotutkimuksiin sairaalaan... Ilmeni, että ekoista röntgeneistä asiatuntija olisi nähnyt jo syövän. Mutta koska kuvia tulkitsi työterveyslekuri, joka ei ole asiantuntija, jäi löydös analysoimatta. Tein isän kuoleman jälkeen hoitovirhevalituksen, vastaus tuli vain että " asiaa oli työterveyslääkärin vaikea huomata, vaikkakin kuvissa voidaan nähdä syöpäkasvain"....joo eli työterveys ei joutunu vastuuseen, koska ei ollut asinatuntija :D vittu mitä paskaa... Työterveyden olisi pitänyt olla se taho, joka olisi sen epänormaalin muutoksen takia lattanut asian eteenpäin asinatuntijalle aikaisin, vaikka ei olisi syöväksi sitä osannut tulkita niin ekoista kuvista kuulemma kuitenkin jo näki, että jokin epänormaali muutos kuvissa on!Ei vasta kuukausia myöhemmin... Mutta niitä ei vaan saan vastuuseen enää, vaikka asia myönnttiin että kuvissa näkyi epänormaalia vaikka ei olisi ollut asiantuntijakaan. Isä sitten kuoli 5 kk diagnoosista kun oli ehtinyt liian pitkälle oikeaa diagnoosia odotellessa
.. Anteeksi kun tulin avautmaan sun ketjuun tästä!! Pointti oli kai se ttä niin monta asiaa voi mennä nykysuomessa vikaan että itseään on turha syyllistää!! Sä voit laskea oleesi itse aktiivinen oireiden selvittämisen kansa siitä lähtien ku hakeuduit sinne päivystykseen. Tuntuu että lääkärit ei ota mitään oireita vakavasti muutenkaan ellei käy yksityisellä tai ole pää jo kainalossa... Mun sydänoireille terveyskeskuslääkäri vain nauroi... Yksityiselle ja vajaatoimintahan se. Ps. Sori nää lukuisat kirjotusvirheet
AP, otettiinko sulta verikokeita missään vaiheessa? Mulla ollut samanlaisia oireita useita kuukausia, mutta verikokeet oli suht ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löysin tämän vanhan kirjoituksen. Haluaisin tietää, mitä alkuperäiselle kuuluu? Itselläni samanlainen tilanne
Minulla on ollut omituista flunssaisuutta, olen kolmekymppinen ja muuten terve nainen. Olen ajatellut, että olen ehkä tullut allergiseksi koiralle.. pitää varata aika lääkärille, ei kukaan varmaan aikuisiällä yhtäkkiä allergisoidu.. toivottavasti ei olisi mitään vakavaa vaan vaikka stressiä. Tsemppiä ja voimia sinulle ap ja toivotaan parasta! Kiitos tästä kirjoituksesta.
Olen todella pahoillani puolestasi:( voimia ja tsemppiä taisteluun!<3 älä anna periksi!