Onko sinulle koskaan käynyt niin että "siperia olisi opettanut"?

Ei. Ei ole käynyt niin. Mä en ole koskaan ollut mikään vitun julistaja ja yhden totuuden ihminen.

Joo minun mieheni (Siperialainen) opetti minua kouluaikoina.

elokuvayhtiö "Siperia" opetti minulle paljon luthersäätiön historiasta:

Minäkin olin joskus ns. suvaitsevainen ja monikulttuurisuus oli mielestäni rikkaus.

Siperia opettaa kyllä kun seuraa silmät auki mamutuksen seurauksia yhteiskunnassamme.

Minä arvostelin ennen ihmisiä. Enimmäkseen omassa mielessäni. Nykyään ymmärrän melkein kaikkia.

On monta kertaa hävettänyt se nuoruuden höppänyys, mutten osannut niillä tiedoilla ja taidoilla olla parempi ihminen.

Säälin aina yksinhuoltajia ja petettyjä naisia, että mikä ihmeen vika niissä on jos oma mies pettää.

Nyt, olen nyt itse yh (tosin lähdin itse) jätin pettävän miehen!

Tietenkin! Välillä tuntuu että koko elämä on yhtä Siperiaa, joka opettaa. Mitä kokemattomampi tai ylimielisempi on ollut, sitä pahemmin on saanut nenilleen. Nyt, 45-vuotiaana, nuo tilanteet on harventuneet, eli Siperia on opettanut. :)

En nyt tiedä, onko varsinaisesti Siperia opettanut, kun en ole mikään yhden totuuden julistaja ollut koskaan. Ennemminkin kantapään kautta oppija. On se kumma, kun on pitänyt kaikki kokeilla itse eikä ole uskonut, kun joku on sanonut "ei kannata".

Huostaanotto ja elämä paikassa, missä et tahdo elää. Opetti arvostamaan sitä, mikä oikeasti on tärkeää. Oma perhe, ainkin minun kohdallani.

Kyllä. Paljonkin. Ei elämää opi koulunpenkillä tai kirjoista. Tai toisten mielipiteitä noudattamalla.

Enpä tiedä. Ei niin, etten olisi nuorempana viljellyt mielipiteitä, jotka ovat sittemmin maailmaa nähdessä vaihtuneet, mutta en minä erityisen oppinut tai täydellinen vieläkään ole.