Lue keskustelun säännöt.
Lahjat kehitysvammaiselle lapselle
16.10.2014 |
Minulla on 4,5-vuotias kummipoika, jolla on suuri kehitysviive. Ei esimerkiksi kävele tai puhu, istuu itse, ryömii/konttaa ja puheen ymmärtäminen ja oma kommunikointi on ehkä sellaisen keskimääräisen 10-12 kk vanhan tasolla. Hänellä on kohta nimpparit ja tietysti joulukin taas lähestyy ja talvella synttärit ja mahdollisia nimpparilahjoja tuolla lelukaupassa katsellessani alkoi mietityttää tämä lahjapolitiikka hänen suhteensa. Tähän asti ole ostanut hänelle sellaisia leluja, kirjaja yms. mistä hän pitää ja joilla hyän osaa leikkiä, mutta nyt pisti silmiin, kuinka isolla niissä lukekaan se ikäsuositus, joka tietysti on ihan muuta kuin 4-5 vuotta.
Eihän tämä sinänsä mikään ongelma varmaankaan muuten olisi, mutta pojan äiti on aika herkkä ottamaan itsensä ja kokee lisäksi aika vahvasti, että hänen poikaansa pitäisi kohdella kuin muitakin lapsia, vaikka kehitysviiveinen onkin. Toisaalta ymmärrän sen asenteen oikein hyvin, enkä haluaisi äitiäkään loukata.
Vaatteita tietysti voisi antaa lahjaksi, niiden kanssa ei vielä ainakaan muutamaan vuoteen niin törmää pojan erityisyyteen, mutta toisaalta ovathan vaatteet nyt järjettömän tylsä lahja neljävuotiaalle.
Kenellekään en tietenkään pahaa mieltä haluaisi lahjoilla tuottaa. Miten te muut olette toimineet näissä tilanteissa?
Kommentit (7)
Kysy pojan äidiltä onko lahjatoiveita. Jos ei, niin jatka vaan edelleen samalla linjalla ja anna lapsen kehitystasolle sopivia lahjoja. Ihan sama mikä ikäsuositus laatikon kyljessä on! Jos antaisit esim. pikkulegoja, niin tuskin lapsi niillä mitään tekisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi antaa lapselle lelu tms josta ei olisi hänelle iloa vaikka ikäsuositus olisikin todellisten ikävuosien mukainen? Vaikka äiti loukkantuisikin, niin lapsihan se tuossa tärkeämpi on, eikö?
Onko se äiti ihan sujut asian kanssa jos tuollaisesta mielensä pahoittaa?
Hei mites nimipäivälahjaksi joulukalenteri? Jossa esim jotain leluja sisällä? Tai miksei namejakin. Itselläni on kehitysvammainen sukulainen. Hän on aikuinen ihminen, mutta aidosti ilahtuu joulukalenterista joka vuosi :) ja jopa toivoo sitä itse..
Toi soitin idea tai musiikki cd oli hyvä. Entäs aineeton lahja? Esim lupaat ottaa lapsen luoksesi hoitoon vaikka yöksi (jos siis pärjää ilman avustajaa), tai lupaat tarjota lapselle ja äidille retken paikalliseen johonkin kivaan paikkaan (kotieläintila, tai vastaava).
Musiikki ei tunnu varsinaisesti kiinnostavan, sen sijaan tykkää erilaisista, osin hyvin tavanomaisista, äänistä. Esim. se, että joku aivastaa on ratkiriemukasta, samoin ikkunankaihtimien kääntelystä tuleva ääni. Hienomotoriikassa on sen verran haasteita, että kortit tai edes palikat eivät oikein pysy käsissä.
Lempileluja ovat autonratti ja sellaiset vauvalelut, joissa painetaan jotain nappia ja kuuluu ääni tai jotain ponnahtaa näkyviin. Niissä ponnahtavissakaan ei tosin itse osaa sitten sulkea niitä ponnahtaneita juttuja tai painella alas. Siis oikeasti hyvin leimallisesti juuri sellaiset isompien vauvojen lelut.
Aistituntemukset ilmeisesti kuitenkin tärkeitä. Lähtisin siitä liikkeelle. Ääni, kosketustuntemus. Musiikkia kannattaa kokeilla kyllä mielestäni. Sitten on näitä "piikkipalloja", hernepusseja ym. Ja onhan niitä paineluleluja vanhemmillekin lapsille. Miten vaikka nappuloista paineltava kitara?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dublo-legot ovat kova juttu motoriikkaa harjoitellessa. Käytämme niitä paljon kehitysvammaisten lasten kanssa ohjatusti. Teemat tietysti kannustavat rakentamaan, esim eläintarha.
Nauttiiko lapsi musiikista? Musiikki-dvd voisi olla hyvä lahja. Myös erilaiset rytmisoittimet (marakassi jne) voisivat olla hyviä.
Tai kortteja (muistipelin kortit joita voi plärätä, eläinpelikortit) tai rakennuspalikoita tms?