Oletko koskaan varastanut ystävältäsi rahaa? MIltä tuntui?

Ollaan oltu ystäviä yli 15 vuotta. Tai no, entisiä ystäviä ollaan nyt. En nyt lähde tarkemmin kertomaan, mutta ystäväni jäi eilen rysän päältä kiinni varastaessaan minulta rahaa. Kyse on pienestä summasta eli talous ei todellakaan mennyt nurin, mutta ennen kaikkea tämä on periaatekysymys: ystäväni teki valinnan varastaa ja valehteli vielä kaiken päälle. Mielessä pyöri heti tottakai, miksi hän sen teki, onko hän mahdollisesti varastanut muutakin ja miten muuten hän on yrittänyt minusta kaikkina näinä vuosina hyötyä. Annoin hänelle pari vuotta sitten uuden mahdollisuuden hänen jäätyä kiinni paskan puhumisesta. Koko ajan takaraivossa kuitenkin oli tunne, että en luota häneen enää täysin. Ja näin kävikin. Ihminen ei muutu, vaan näyttää aina todellisen luonteensa.

Ystäväni jäi kiinni vahingossa ja sattumalta. Olisi hyvin voinut käydä niin, että en olisii edes tajunnut asiaa ja olisin luullut esimerkiksi hukanneeni rahat. Ystäväni tajusi jääneensä kiinni, mä olin niin pöyritynyt ja häkeltynyt siinä tilanteessa, etten osannut sanoa asiaan mitään. Ystäväni ei ole ottanut yhteyttä tämän jälkeen enkä minäkään enää ikinä. En pidä häntä enää minään ja ystävyys on loppu.

Jäin vaan miettimään, miksi joku tekee näin? Oletko sinä joskus varastanut ystävältäsi? Miltä se tuntui ja miksi teit niin? Panoksena kuitenkin on ystävyys, eikö se merkinnyt mitään?

Ollaan tosiaan kolmekymppisiä ja tämä ystäväni on sairaanhoitaja. Että varokaa vaan HUSin alueella sairaalaan joutuvat, ettei rahat lähde lompakoista ;)