Mitä mieltä kaverini äitiyslomasta?
Kaverille syntyi elokuun alussa lapsi, ensimmäinen. Nyt ovat lähdössä puoleksi vuodeksi (!) Lontooseen asumaan. Miehensä tekee siellä kuulemma jotain kirjoitustyötä, lopputyötä tms. Mitä mieltä?? Minusta aika ihmeellistä että noin pienen kanssa lähetään... miten kaikki hoito järjestetään? Neuvolaseuranta? Entäs jos jotakin sattuu? Onko hyväkään noin pienen olla reissussa koko ajan... Asumisolot varmaan aika ankeat. Aikovat vuokralle laittaa asuntonsa täällä.
Kommentit (15)
Joo se Lontoo on semmoinen kehitysmaakaupunki, että lapsi varmaan kuolee siellä.
No mitenköhän ihmiset sitten ylipäätään siellä Lontoossa pärjäävät, hui kamala :DD vaikka Suomessa on hyvä asua, niin ei tarkoita että Lontoo olisi paska paikka ja vauvasta ei huolehdittaisi siellä. Ei tuo mun mielestä jatkuvalta reissaamiselta kuulosta
Eiköhän niistä vauvoista siellä Lontoossakkun ihmisiä kasva :)
Aika reilu "ystävä" mulla. Etpä paljoa päin naamaa kauhistellut.
Voi onnellisia, olisipa itselläkin ollut mahdollisuus!!!
Kiva "kaveri".... juoruamassa nettipalstalla:DDDDD
Tuohan on ihan loistava mahdollisuus! Eihän noin pieni lapsi tarvitse muuta kuin vanhemmat, vähän isomman lapsen kanssa onkin jo enemmän järjestettävää. Mahtava juttu!
Mitä mieltä?
Siistiä, että koko perhe voi lähteä reissuun yhdessä ja varmasti isäkin on eri tavalla elämässä mukana jos tekee kirjoitushommia, eikä pitkää päivää työmaalla. Samoin vauva-arkeen tuo varmasti vaihtelua se, että kotona möllöttämisen ja perhekahvilakäyntien sijaan voi vaikka käydä vaunukävelyillä ja ihmetellä erilaista elämää. Lähtisin vauvani kanssa myös jos tulisi tilaisuus.
Me tehtiin tuo. Tosin mentiin Saksaan ja mies jäi kotiin, kun lapsi oli alle puolivuotias. Hyvin sujui. Pari neuvolakäytiä jäi väliin, vaikka Suomessa jouluna käydessä käytiin vauvan kanssa välitsekkauksessa neuvolassa, mutta eipä lapsen kasvu siitä mitenkään kärsinyt. Terveydenhoitaja myös lupasi Suomesta käsin vastata kysymyksiin, jos jotain kysyttävää tulisi. No, lapsi voi tosi hyvin koko reissun ajan yhtä rajua flunssaa lukuunottamatta. Tuolloin lapsen sairastuttua päästiin tosi nopeasti lastenlääkärille (Saksan systeemi mielestäni parempi kuin Suomessa). Ainoa, jolle olo vieraassa maassa oli ehkä vaikeampaa, oli mieheni, jolla ei lapsen kanssa kotona ollessa ollut sitä sosiaalista piiriä, mitä Suomessa. Minulla taas yliopistolla oli työkaverit, vaikka lähinnä teinkin omaa tutkimusta. Toisaalta olimme perheenä tosi tiiviisti yhdessä. Vauva itse ei varmaan huomannut, missä maassa oli... Minusta ja miehestä oli kiva mahdollisuus. Nyt kahden isomman lapsen kanssa lähteminen on paljon vaativampaa.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 17:57"]Aika reilu "ystävä" mulla. Etpä paljoa päin naamaa kauhistellut.
[/quote]
Olisikohan ap:n kannattanut vaikka vaihtaa sana "Lontoo" joksikin muuksi ja hiukan muuttaa tarinaa tunnistamattomaksi :D voivoi näitä älynväläyksiä..kun eihän kenenkään kaveri tai tuttu täällä ikinä käy
Toivottavasti jäit viestistäsi kiinni! Hah,hah! Ystäväsi näkee millanen ystävä sinäkin olet..
Tuon ikäisen kanssa se on tosi helppoa, jos synnytys on mennyt äidillä mallikkaasti. On niitä neuvoloita ja sairaaloita ja päivystyksiä Englannissakin. Hoito kai järjestetään samoin kuin Suomessakin - äitiys- ja vanhempainvapaalla.
No ohhoh, onpas kamala äiti tuo ystäväsi! Kuinka hän ei tajua, että ainoa kelvollinen paikka, jossa pieni lapsi voi kasvaa, on tietenkin Suomi!
Mutta älä välitä, ei ystäväsi ole ainoa tollo, joka ei tuota ymmärrä. Itse muutin perheineni kolmeksi vuodeksi Yhdysvaltoihin vauvan ollessa 3kk. Saas nyt nähdä, miten vaikeasti tuo lapsi häiriintyy tästä kokemastaan kulttuurishokista noin varhaisella iällä. Luultavasti siitä tulee vähintäänkin homo, mutta elämä on :(
Ihan mahtavaahan tuo on, että pääsevät reissaamaan. Pienen vauvan kanssa se on vielä melkosen mutkatonta lähteä tuosta vaan.
Kuullostat kateelliselta.