Mikä on perusteena sille, että värjäät hiuksiasi?
Miksi värjäät hiuksiasi? Häpeätkö normaalia hiusväriäsi?
Kommentit (39)
Pidän kovasti omasta maantieväristäni, mutta on nyt vain niin, ettei se sovi minulle. Omasta mielestäni olen tavallaan aito blondi, kun minulla on blondin väritys ja olin blondi pitkälle teini-ikään ennen kuin hiukset tummenivat (monta astetta).
Oma värini on tylsä ja lisäksi puskee harmaita.
Ulkonäön takia - vain ja ainoastaan. Samasta syystä myös meikkaan.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 18:00"]Inhoan tylsiä ja ankeita hiusvärejä, se ei vaan oo mun juttu. Lapsena mulla oli vaaleat hiukset, mutta vanhemmiten ne on varsinkin juuresta tummuneet, ja kun on lyhyt hiusmalli, niin aika tummanmaantienvärinen se on. Juuri olin puolisen vuotta värjäämättä, ja lähes kokonaan tuli se oma väri esille, olen värjännyt 13 vuotiaasta, ja olen nyt 40v. Kyllä se vaan vaikuttaa mielialaan, mulla on ollut taipumusta masennukseen aina, ja nyt kun laitoin värinpoistoa ja sitten uutta vaaleanviolettia väriä hiuksiin, niin heti kun katsoin peiliin tuntui että nyt olen oma itseni, ja mieli piristyi, rakastan tätä väriä. Toukokuussa värjäytin pinkin värin, sekin oli tosi ihana. Myös vaatteet on mulla yleensä violettia ja pinkkiä, jonkun verran muitakin värejä, mutta ei koskaan ruskeaa tai sinistä. Harmaakin vain ripaus, beigeäkin vältän viimeiseen asti.
[/quote]
Amen to that! Olin koko kesän värjäämättä hiuksia, ja kyllä masensi katsoa peiliin hailukan ruskeaoranssisia hiuksia. Syksyllä värjäsin punaisella, alahiukset mustalla ja punaiseen osaan vielä mustia raitoja, ja nyt tunnen olevani omissa nahoissani! Olen räväkkä luonne ja mulle sopii ehdottomasti myös räväkämpi tukka.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 17:22"]On sinulla ap ongelmat! :-) Jäitkö kakkoseksi kun kaveria viedään vierestä vai eikö sinua oikein huomata missään ja koskaan? Vai kieltääkö uskontosi tällaiset asiat? Anna nyt muiden meikata, värjätä hiuksiaan, pukeutua nätisti ja huolehtia itsestään, älä katkeroidu.
[/quote]
Itse vaikutat katkeroiselta... ihme rivien välistä tulkitsemista.
Harmaita peitän t.kaksikymppinen nainen
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 18:20"]Harmaita peitän t.kaksikymppinen nainen
[/quote]
Onko noin nuorilla harmaita?
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 18:20"]
Harmaita peitän t.kaksikymppinen nainen
[/quote]
Sama, paitsi että ikäni lähentelee 50. Värjätty hiukseni pysyy myös kuohkeampana irti päänahasta ja pysyy puhtaan näköisenä pari päivää. Pesen hiukseni noin joka kolmas päivä. Kun oma väri pukkaa juurikasvuna, hiukset liimautuvat päänahkaani likaisen näköisinä. Tätä liimalettiä pitää pestä joka päivä.
Hiusten valkaiseminen on viattomuuden ja lapsenomaisuuden tavoittelua ja mahdollisemman valkoisen naisen esittämistä!
Koska valitettavasti luonnollinen värini ei ole turkoosi/vedenvärinen. Jos olisi, en värjäisi. Oma väri on strawberry blonde, mutta se on niin tylsä. Ei hiusten värjäämiseen koskaan ole mitään sen rationaalisempaa selitystä, kuin se sisäinen lapsi, joka sanoo " mä haluuuuuun!" :D Miksi tyytyisin blondina olemiseen, kun kaupoissa on niin paljon jänniä eri sinisen sävyjä ja voin olla my little pony?
Mikä on "valkoinen" nainen? Enkeli? Pyhimys?
Ihanan kampaajani luona käyminen ja huolellisesti suunniteltu n.kerran 6viikossa päivitetty tai hieman muutettu värisävy piristää elämää, tekee ulkonäöstäni huolitellumman (ulkonäkökeskeisellä alalla töissä) ja tuo hauskaa vaihtelua.
Oon lopettanut värjäämisen ja kasvatan innolla kaunista ja omaa hiusväriäni takaisin. Mutta blondasin koska ihannoin vaaleita hiuksia ja musta tuntu että kaikki miehet oli vaaleiden naisten perään. On totta, että kun vaalensin hiukseni ruskeasta tuhkanvaaleaan, niin aloin saamaan isosti huomiota ja katseita. Pidin itsekin itseäni paljon nätimpänä blondina, mutta luonnollisuus on alkanut houkutella enemmän. Värjäämätön hius on kaunis ja ainutlaatuinen. Jos joskus kyllästyn siihen niin ainahan on helppo palata takaisin vaaleaan. Mutta täällä oli ainakin kyse pelkästä pinnallisuudesta.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 18:37"]
Koska valitettavasti luonnollinen värini ei ole turkoosi/vedenvärinen. Jos olisi, en värjäisi. Oma väri on strawberry blonde, mutta se on niin tylsä. Ei hiusten värjäämiseen koskaan ole mitään sen rationaalisempaa selitystä, kuin se sisäinen lapsi, joka sanoo " mä haluuuuuun!" :D Miksi tyytyisin blondina olemiseen, kun kaupoissa on niin paljon jänniä eri sinisen sävyjä ja voin olla my little pony?
[/quote]
Maksaisin paljon, jos saisi oman värini muutettua pysyvästi mansikkablondiksi. Ruoho on kai aina vihreämpää jne. Ei sillä, ettei turkoosi olisi kaunis.
Tunnen oloni kivemmaksi kun tukka on kaunis.
Mulla on keskiruskea vähän harmahtava ja kiilloton oma ja värjään ne kiiltäviksi keskiruskeiksi!:)
Peruste, voi apua! En mun tarvitse sitä sulle perustella.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 18:46"]
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 18:37"]
Koska valitettavasti luonnollinen värini ei ole turkoosi/vedenvärinen. Jos olisi, en värjäisi. Oma väri on strawberry blonde, mutta se on niin tylsä. Ei hiusten värjäämiseen koskaan ole mitään sen rationaalisempaa selitystä, kuin se sisäinen lapsi, joka sanoo " mä haluuuuuun!" :D Miksi tyytyisin blondina olemiseen, kun kaupoissa on niin paljon jänniä eri sinisen sävyjä ja voin olla my little pony?
[/quote]
Maksaisin paljon, jos saisi oman värini muutettua pysyvästi mansikkablondiksi. Ruoho on kai aina vihreämpää jne. Ei sillä, ettei turkoosi olisi kaunis.
[/quote]
Joo sepä se. Ihmiset tuppaavat aina haluamaan jotain, mitä itsellä ei ole luonnostaan. Olen kyllä tietoinen, että moni myisi isoäitinsä saadakseen minun luonnollisen värin, mutta se ei väriä omissa silmissäni sen nätimmäksi tee. Näiden sinisten ohella pidän myös siitä luonnollisesta punaisesta ginger-väristä, mutta sitä ei purkista kovin helpolla kaiveta oikeassa sävyssä. Tulee aina jotain hämmentävää sen sijasta :D
Koska olen luonnostaan lähes mustahiuksinen, mutta pisamakasvoinen ja vaaleaihoinen. Yhdistelmä on liian harvinainen näyttääkseen hyvältä. Inhosin tummia hiuksiani ja ennen kuin aloin vaalentaa niitä, niitä luultiin aina värjätyksi, nykyisiä (keskiruskea) ei luulla :D Vaalentaminen on sekä haurastuttanut, että ohentanut luonnontummaa karkeaa hiusta, mutta pidän väristä nykyisin paljon enemmän kuin ennen.
En häpeä omaa väriäni pisaraakaan, kaikki on sitä kehuneet. On semmoinen kauniin tumman ruskea, kuparinsävyinen.
Ei kuitenkaan sovi tyyliini. Olen tyyliltäni hieman gootihtava. Tykkään paljon enemmän hiuksistani unaisina, sopivat paremmin yhdistettynä vaatetukseeni. Tosin nyt on vaihtelun vuoksi liilat hiukset :D Ja teininä oli mustatkin, niitäkin kehuttiin kovasti monen ventovieraanin taholta. Joskus vuosia sitten ihan lukion ekalla oli vielä omanväriset hiukset, ja kyllä se nyt kuvia jälkeenpäin kattoessa näyttää ihan hassulle, kun muuten on niin mustanpuhuvassa vaatetuksessä, mutta hiukset vain tummanruskeat... kuin eriparia. Enää ei kyllä ihan yhtä mustanpuhuvasti ja räväkästi pukeudu vaan on jo hieman neutraalimpi, mutten silti halua ainakaan vielä takas sitä ruskeaa väriä.
Tosin jos joskus tulen raskaaksi niin en sen aikana aio hiuksia värjäillä, ohan se kuitenkin melkoinen kemikaalipommi. Tulee varmaan mielenkiintoinen näky, kun mulla kasvaa hiukset todella nopeaa tahtia, on sitten jo parin kuukauden sisään hyytyvä piitkä juurikasvu jos yhä on vaikkapa punaset hiukset, jotka vielä haalistuu nopeasti oranssiin taittaviksi, jos ei väriä enää kirkasta... :D
On tosta omasta luonnonväristä se etu, että kulmatkin on luonnostaan niin tummat ettei niitä tarvitse koskaan maalailla.