Lue keskustelun säännöt.
Meillä 11v pääsi facebookkiin sillä ehdolla
13.10.2014 |
että sen lisäksi että olen hänen kaverinsa, minulla on äitinä myös hänen tunnuksensa, ja saan koska tahansa kirjautua niillä sisään ja katsoa mitä hän siellä puuhaa. Tämä sopi hyvin ja ja kas kummaa nyt häntä ei enää edes koko face kiinosta, jaksoi katsoa sitä ehkä kaksi viikkoa. Olen muissakin asioissa huomannut että ehdoton kieltäminen vain lisää kiinnostusta moniin asioihin, mutta jos antaa asteittain myöten ja luottamusta asioihin, ei ne niin ihmeelliseltä enää tunnukaan.
Kommentit (6)
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 11:17"]
Mitä ne facen säännöt sanoikaan tunnareitten luovuttamisesta?
[/quote]
Mun säännöt sanoi tässä asiassa että tunnarit luovutetaan. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pahaa siinä kiinnostamisessa on? Monessa asiassa on myös se juju, että jotakin joutuu odottamaan eikä kaikkea saa heti. Mitä lapsi olisi mennettänyt, jos ei viellä olisi päässyt faceen?
Meillä oli tuo aika jo 7 vuotta sitten. Tehtiin heille feikkitunnukset, jotta saivat käydä niitä pelejä kokeilemassa. Pari viikkoa kiinnosti ja se oli siinä.
Säälitti vähän yks äiti, joka hehkuttaen kertoi, että nyt hänen lapsensakin sai tehdä fb.tunnukset 12 vuotiaana. Kyllä se varmaan saa nyt kavereita, kun hän päästi sen nettiin ja osti halpisälypuhelimen. En raskinut sanoa, että fb on jo niin vanhan talven lumia, ettei ketään koko fb edes kiinnosta.
Meillä ei ole moista sääntöä. 6v käy sitä kautta pelaamassa ja on tietty salanimellä kirjautunut, kuten epämäärisessä sosiaalisessa mediassa pitääkin.
Mitä ne facen säännöt sanoikaan tunnareitten luovuttamisesta?