Sektio vs. normi synnytys.
Kyselisin rehellisiä mielipiteitä siitä, että kumpi on teidän mielestänne parempi tai kivuttomampi tapa?
Eli onko sektiohaava kipeämpi kuin alapää synnytyksen jälkeen ja kummasta keskimäärin toipuu nopeammin?
Kommentit (44)
Ei ole sektiosta kokemuksia, mutta toisesta synnytyksestä toivuin tosi äkkiä, suurin osa krempoista oli peräisin raskaudesta, ei synnytyksestä. Ensimmäinen synnytys oli paha, toka hyvin kivulias, mutta nopea ja olo sen jälkeen mitä loistavin!
Alatiesynnytyksessä kivut on ennen syntymää, sektiossa sen jälkeen. Tasapeli.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 14:49"]
Ei ole sektiosta kokemuksia, mutta toisesta synnytyksestä toivuin tosi äkkiä, suurin osa krempoista oli peräisin raskaudesta, ei synnytyksestä. Ensimmäinen synnytys oli paha, toka hyvin kivulias, mutta nopea ja olo sen jälkeen mitä loistavin!
[/quote]
Niin, ja mulla oli molemmissa synnytyksissä episiotomia (ekalla kerralla iso haava ja toisella pieni), mutta se parantui molemmilla kerroilla nopeasti ja oli suht kivuton.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 14:49"]
Sektiohaava sattui alle viikon. Oli minusta aika kivuton synnyttämistapa verrattuna äitini kertomaan. Hän synnytti alateitse ja kuulemma ei kuukauteen pystynyt istumaan kuin tyynyn päällä toinen kankku ylhäällä.
[/quote]
Mulla oli tuo myös, ja se johtui peräpukamista, ei itse synnytyksestä, peräpukamia voi tulla vaikka menisi sektioon.
Molemmat kokeneena normaali synnytys kivuliaampi. Jos vielä tekisin lapsia, haluaisin synnyttää alateitse mieluummin.
Molemmat kokeneena valitsisin alatiesynnytyksen, sektiosta toipuminen kesti yli kuukauden (pystyhaava, tulehtui ja repesi uudestaan auki) kun alatiesynnytyksestä toivuin ekalla kerralla viikossa ja tokalla kerralla parissa päivässä.
Ei sektio ole synnytys!
T: Pimahtanut alatiesynnytyksen kannattaja
Tää ei oo mikään mielipidekysymys, kyllä on varsin tarkkaan tutkittu juttu.
Kivun kannalta en osaa sanoa, varmaan aika tapauskohtaista, mutta lapsen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta alatiesynnytys on parempi (jos ei siis ole joku hätätapaus, jonka takia leikkaus on parempi).
Normisynnytyksessä kivut oli synnytyksen aikana, sektion jälkeen olin kovin kipeä jälkeenpäin. Normisynnytyksen jälkeen istuminen oli hankalaa, sektion jälkeen sängystä ylös nouseminen ja liikkuminen. Sektio oli siitä hyvä, että sen aikana ei tarvinnut pelätä lapsen puolesta, normisynnytyksessä lapselle tuli hapenpuutetta ja syke laski. Mulla meni puntit siis tasan, pääasia, että lapset syntyivät terveinä.
Alatiesynnytys oli kauhea kun ei tiennyt mistään mitään, varmasti olisi ollut positiivisempi kokemus jos olisi ollut tietoa. Synnytin -94 eli ennen nettiaikaa, ja olin aina pelännyt synnytystä, ja siksi en ollut siitä tarkemmin edes lukenut, äidiltäni olin kuullut kuinka kauhea minun syntymäni oli hänelle, pikkusisarukset tuli sitten helpommin. Olin ajatellut että synnytysvalmennuksessa sitten kuulen kaikki asiat mitä pitää, kävi vaan niin että esikoinen syntyi 3 viikkoa ennen laskettua aikaa, sunnuntaina, kun seuraavana torstaina olisi ollut ensimäinen synnytysvalmennus. Luulin kuolevani synnytykseen, kipu ei ollut kova, mutta se inhottava työntöpolttojen tunne, kun siitä ei päässyt pakoon, ja luulin että se voi kestää vaikka vuorokauden, olin aika heikossa kunnossa synnytyksen jälkeen kun mulla oli flunssa, se ei ollut hyvä juttu siinä ponnistusvaiheessa, keuhkot oli kipeät ja aluksi en pystynyt istumaan kun pyörrytti. Kivuliainta oli peräpukamat synnytyksen jälkeen ja imettäminen.
Kaksoset sain sitten vanhemmalla iällä kiireellisellä sektiolla, ja se oli ihan kamalaa. Ensinnäkin katetrin laittaminen otti ihan helvetin kipeää, kuin tulikuuma tikku olisi työnnetty virtsaputkeen, vieläkin puistattaa kun muistelee. Sitten se toipuminen kun oli maha vedetty navan vierestä alas asti auki, ja niitattu takaisin kiinni, ja siellä mahan sisällä oli kaiveltu.. Se oli todella ällöttävää. Sitten muutaman päivän päästä kun olin jo lähtenyt osastolta tuli kauheat ruhjeet näkyviin, niistäkään ei ollut kukaan varoittanut. Ensimmäinen päivä leikkauksen jälkeen oli kuin pahimmasta painajaisesta kun oli pakko mennä vessaan vaikka tuntui että siihen paikkaan kuolee jos yrittääkin makuulta ylös, ei sitä ollut osannut edes kuvitella kuinka kipeä voi olla. Kyllä se parissa päivässä vähän helpotti, mutta kyllä kivut oli niin kovat että piti 800mg buranaa ja panadolia yhtäaikaa vetää, ja sitten menikin maha kuralle, se se vasta oli ihanaa. kun oli monta päivää syönyt hirveitä määriä buranaa, maha sanoi että ei enää, en voi nykyään ottaa sitä 400mg enää, käytän panadolia jos mitään. Eikä siinä mitään, että se haava on parantunut hyvin, mutta se oli taas yksi ikävä yllätys, että vuosi leikkauksen jälkeen alkoi mahakivut. Aina kun tekee jotain, nostelee, kyykistelee, kumartelee, mahaa alkaa jomottaa, ja välillä ihan sohvalla kun makaa, tulee yhtäkkinen puukonisku mahaan, ja ne on kuulemma kiinnikkeitä joita on tullut isosta leikkauksesta johtuen, eikä ne lälhde koskaan pois, minä olen niiden päivittäisten kipujen kanssa ollut nyt 4,5 vuotta, mutta tiedän toisia joilla ne on olleet 15 vuotta...
Sori sekavat selitykset, mutta en ikipäivänä menisi sektioon vapaaehtoisesti. Ehkä suunniteltu sektio yhden lapsen kanssa on sitten helpompi toipumisen kanssa, en tiedä, silloin kun sain esikoisen oli viereisellä petillä itseäni parikymmentävuotta vanhempi ensisynnyttäjä jolle tehtiin sektio, ja kyllä hän oli myös todella kipeä.
Mulla kolme alatiesynnytystä ja yksi sektio. Ensimmäinen(alatie) sattui eniten, mutta istumiset yms sujui hyvin, vaikka väliliha leikattiin(vauva 4kg) Toinen meni ihan ok, 4kg ,normi kivut, ei ongelmia jälkikäteen. Kolmas oli hätäsektio , olin aivan paniikissa ja hirveissä kivuissa ennen leikkausta, toipuminen oli nopea -ei mainittavaa, 4. itkin kivusta ennen ponnistusta, sektiohaava meinasi revetä, muuten helppo keissi, toipuminen kuin kuukautisista.
mulla on oikeus omaan mielipiteeseen, vaikka juttua olis kuinka tutkittu. ilman muuta alatiesynnytys!
t. 1 sektio ja 3 alatietä
Sektio on kokonaisuutena minulle helpompi, vähemmän kipeä, hallittu ja rauhallinen tapa saada lapsi maailmaan.
T: 3 alatiesynnytystä ja 2 sektiota
Molemmat yhtä kamalia, synnytys sattui niin paljon että luulin kuolevani ja lopuksi jouduttiin vielä sektioon ja sen jälkeen olinkin sitten taas niin kipeä että luulin kuolevani jälleen. Kauheita molemmat, mutta pakko kestää jos haluaa muksuja :)
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 14:55"]Ei sektio ole synnytys!
T: Pimahtanut alatiesynnytyksen kannattaja
[/quote]
Kyllä muuten on. Tutustuppa lääketieteeseen. Mikäs se mielestäsi on, ulosautto? Voi mikä ääliö, kaikki ei vaan pysty synnyttämään alateitse. Itse yritin 11h, 4x kiskottiin imukupilla, lapsi jäi jumiin ja sektioon. Olisiko lapsen pitänyt kuolla synnytyskanavaan tai minun halkaista lantioni? Ja kyllä, olen SYNNYTTÄNYT.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 14:55"]
Ei sektio ole synnytys!
T: Pimahtanut alatiesynnytyksen kannattaja
[/quote]
Haha, miinuspeukuttajilla ei ole huumorintajua :D
4pvä sektiosta lenkkeilin, imuroin ym. Helppoa ku mikä, eikä mee tavara pilalle!
Sektiohaava sattui alle viikon. Oli minusta aika kivuton synnyttämistapa verrattuna äitini kertomaan. Hän synnytti alateitse ja kuulemma ei kuukauteen pystynyt istumaan kuin tyynyn päällä toinen kankku ylhäällä.