"Älkää tulko tuollaiseksi kuin äitinne"

Aika reilu ukko sulla :(

Voimia! Sinä nouset sieltä vielä. Minä tiedän sen!

Kiitos tästä ihanasta kommentista. Itkettää.

Lasten silmissä puolison vähättely on ehkä pahinta mitä voi puolisolle tehdä. Yleensä tämä on naisten heiniä, ei ole harvinaista että naiset haukkuu miehiään lasten kuullen.

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 07:24"]

Lasten silmissä puolison vähättely on ehkä pahinta mitä voi puolisolle tehdä. Yleensä tämä on naisten heiniä, ei ole harvinaista että naiset haukkuu miehiään lasten kuullen.

[/quote]

Pakko tästäkin keskusteluketjusta on yrittää vääntää taas joku sukupuolten haukkumistaisto... :/

Inhottavaa. Sinä ja lapsesi ette ansaitse tuota. Onneksi lapsesi ymmärtävät arvosi vähättelystä huolimatta.

Voiko lastensuojelulla olla jotakin sanottavaa tällaisessa tilanteessa? Jos toinen vanhempi on kuitenkin terve ja oma masennnus hoidossa ( vaikka oireilee)? Ap

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 07:49"]

Voiko lastensuojelulla olla jotakin sanottavaa tällaisessa tilanteessa? Jos toinen vanhempi on kuitenkin terve ja oma masennnus hoidossa ( vaikka oireilee)? Ap

[/quote]

Kyllä voi, mutta ei ehkä ihan sillä tavalla, kun miehesi kuvittelee. 

Mitä hän nyt muuten ensinnäkin kuvittelee? Että lastensuojelu tulee ja heittää sinut ulos kodistanne, jossa hän tekee ilmoituksen? Että lapsenne huostaanotetaan kiireisesti, joilloin hänkään ei saa heitä nähdä? Huostaanottohan on ihan kamalan kallista, useimmissa kunnissa sitä vältetään viimeiseen asti. Pikemminkin pyritään järjestämään vaikeuksissa oleville aikuisille tukea arkeen niin, että lasten paras toteutuu. 

Joten ehkä sinun kannattaisi sanoakin miehellesi, että teepä vain se ilmoitus, jotta saatte apua lastenhoitoon, kun se tuntuu hänellekin olevan noin raskasta, että syyllistää sinua sairaudesta, jolle et mitään voi.

Äidin masennus sairastuttaa lapsetkin. En yhtään ihmettele, että mies on kyllästynyt sängyssä lojuvaan vaimoonsa.

Luulen,että yritti pelotella uhkaamalla lastensuojelulla. Ja että pelottelun kautta tulisin "järkiini". Se minkä sanomisillaan aiheutti,oli vain viha häntä itseään kohtaan. Ap

Naapurini vuoroviikkoisä haukkuu ex-vaimoaan koko ajan lapsilleen. Etenkin tytölleen, jolle suuttuneena saattaa huutaa että "Näytät siltä vitun ämmältä!" "Vittu että en pysty katsomaan tota sun pärstää!" jne. Hyvinä hetkinä hän ylistää itseään "Eikö olekin isin kanssa kivempaa kuin äidin?" ja tivaa lapsilta vastausta kysymykseen "Kumpi on parempi isi vai äippä?" Olemme tehneet miehestä lastensuojeluilmoituksenkin, joka ei lopulta johtanut muuhun kuin siihen että hän huusi meille kasvot punaisina sitä kuinka paljon parempi vanhempi kuin kuin ex-ämmänsä ja kuinka isien oikeudet on Suomessa olemattomat.

Tiedän kyllä sen,että vaikuttaa lapsiin. Mutta pelkällä tahdonvoimalla on vaikeaa saada itsensä kuntoon. Vaatimus pakkoparantumisesta ajaa ahtaalle. Äärimmillään olen täynnä itsetuhoisia ajatuksia : parempi heillä olisi ilman minua. Miehen sanomisen jälkeen yritin pakottaa itseni toimimaan normaalisti. Kuitenkin voimat loppuivat välittömästi,kun sain lapset laitettua nukkumaan. Romahdin. Tänään on kai pakko yrittää,esittää tervettä perheen edessä. Lupa romahtaa on vasta,kun lapset ja mies nukkumassa. En tiedä onnistuuko tämmöinen esittäminen. Mitä jos ei? Millä mieheni sitten uhkailee?

Edellinen oli siis ap

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 07:24"]

Lasten silmissä puolison vähättely on ehkä pahinta mitä voi puolisolle tehdä. Yleensä tämä on naisten heiniä, ei ole harvinaista että naiset haukkuu miehiään lasten kuullen.

[/quote]

joo niin varmaan on harvinaista. Mä jouduin koko lapsuuteni kotona kuuntelemaan kuinka isä vähätteli naisia ja äidin taitoja omiin taitoihinsa ja ylivertaisiin kykyihinsä nähden. Kuulin kaikki sovinistiset naisvitsit sekä häneltä, että ystäviltään. Oli sitten kiva yrittää kasvaa siinä terveitsetuntoiseksi aikuiseksi, kun koko lapsuutensa oli joutunut kuulemaan kuinka paljon huonompia naiset on kaikessa. Nimenomaan äitiä vähättelemällä hän sen aina ilmaisi. Eikä todellakaan ollut mikään harvinaisuus Suomessa tältä osin!

Mitä lapsille on kerrottu sinun masennuksestasi? Mitä lapset ajattelee, miksi makaat paljon sängyssä? Masennus on koko perheelle vaikea sairaus ja herättää puolisossa monia tunteita, myös negatiivisia. Jaksa vielä vähän! Oletko minkäaikaa potenut masennusta?

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 08:37"]Mitä lapsille on kerrottu sinun masennuksestasi? Mitä lapset ajattelee, miksi makaat paljon sängyssä? Masennus on koko perheelle vaikea sairaus ja herättää puolisossa monia tunteita, myös negatiivisia. Jaksa vielä vähän! Oletko minkäaikaa potenut masennusta?
[/quote]

On erittäin vaikeaa selittää pienille lapsille,miksi olen lamaantunut. Eilen juuri mieheni tivasi tätä lasten läsnäollessa. Sain sitten vain sanottua,että olen sairas. Mies suorastaan suuttui tästä, sanoi, että "älä piiloudu diagnoosin taakse,itse sinä valitset,mitä teet". Olen aikaisemminkin ollut vastaavanlaisessa lamaannuksessa. Aina olen sieltä kuitenkin noussut. Masennukseni on kestänyt on-off -tyylisesti jo vuosia. Ap

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 08:43"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 08:37"]Mitä lapsille on kerrottu sinun masennuksestasi? Mitä lapset ajattelee, miksi makaat paljon sängyssä? Masennus on koko perheelle vaikea sairaus ja herättää puolisossa monia tunteita, myös negatiivisia. Jaksa vielä vähän! Oletko minkäaikaa potenut masennusta? [/quote] On erittäin vaikeaa selittää pienille lapsille,miksi olen lamaantunut. Eilen juuri mieheni tivasi tätä lasten läsnäollessa. Sain sitten vain sanottua,että olen sairas. Mies suorastaan suuttui tästä, sanoi, että "älä piiloudu diagnoosin taakse,itse sinä valitset,mitä teet". Olen aikaisemminkin ollut vastaavanlaisessa lamaannuksessa. Aina olen sieltä kuitenkin noussut. Masennukseni on kestänyt on-off -tyylisesti jo vuosia. Ap

[/quote]

Minkä ikäisiä lapsia sinulla on? Lapsilla tosiaankin on vaikea selittää, mitä masennus on. Voisitkohan selittää lapsille heidän kokemuspiirissään olevia asioita? Siis asioita, mitä lapset näkevät, kuten miksi äiti näyttää surulliselle/itkeskelee. Miksi äiti makaa sängyssä. Lapset kun ottavat vanhemman pahan olon syyn niin helposti omille niskoilleen ja syyllistävät itseään.

Linkissä opasvihkonen, josta on on varmasti apua ja vinkkiä, miten lasten kanssa on hyvä toimia. "Miten autan lastani - opas vanhemmille joilla on mielenterveyden ongelma."

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110699/URN_ISBN_978-952-245-668-7.pdf?sequence=1

Kaikkea hyvää sinulle!

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 08:31"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 07:24"]

Lasten silmissä puolison vähättely on ehkä pahinta mitä voi puolisolle tehdä. Yleensä tämä on naisten heiniä, ei ole harvinaista että naiset haukkuu miehiään lasten kuullen.

[/quote]

joo niin varmaan on harvinaista. Mä jouduin koko lapsuuteni kotona kuuntelemaan kuinka isä vähätteli naisia ja äidin taitoja omiin taitoihinsa ja ylivertaisiin kykyihinsä nähden. Kuulin kaikki sovinistiset naisvitsit sekä häneltä, että ystäviltään. Oli sitten kiva yrittää kasvaa siinä terveitsetuntoiseksi aikuiseksi, kun koko lapsuutensa oli joutunut kuulemaan kuinka paljon huonompia naiset on kaikessa. Nimenomaan äitiä vähättelemällä hän sen aina ilmaisi. Eikä todellakaan ollut mikään harvinaisuus Suomessa tältä osin!

[/quote]

Niinpä. Kuinka tavallisia on mm. miesten yleistävät puheet siitä miten naiset ovat esim. surkeita kuskeja (vaikka onnettomuustilastot kuinka sanoo toista) ja herkkuja mättäviä ylipainoisia lehmiä (miesten ylipaino on yleisempää) jne.

Ymmärrän hyvin miehen ylilyönnin. Ei ole hänenkään osansa niitä helpoimpia. Tällä ei ole tarkoittaa syyllistää sinua, tuskin olet itse sairauttasi valinnut. Kannattaa keskustella ja lastensuojelussa voisitte yrittää saada hoitoapua jos mies on tilanteeseen aivan uupunut.

Minäkin ymmärrän miehesi tunteet, sen ahdistuksen, tuskan ja epätoivon. Ja siitä nousevat vihan tunteet. Voimia teille kaikille <3

t. Mielenterveysongelmaisen puoliso

Hoitoapua lapsille ei tarvita,ovat jo sen verran isoja. Kiitos kaikille asiallisista vastauksista, lohdullisistakin. Ap