Bichon frise ja amstaffi? Älä tuomitse vaan lue ensin.
Omistan maailman ihanimman poika bichon frisen joka täytti juuri 2v. Poika on kaikkien kaveri,sosiaalinen hauskuuttaja. Päivittäin teemme pitkiä lenkkejä. Ei hauku yhtään eikä rähise muille koirille. "Helppo" koira siis. Minua on aina miellyttänyt nämä trimmattavat rodut niin luoteen kuin ulkonäönkin perusteella. Olen myöskin aina ollu kiinnostunu hieman 'ronskimmista' koirista vrt. Amstaffit,staffit ym. Kuitenkin rotevampia, mutta ei hirveen korkeita kuten esim. Rotikat yms. Olen miettinyt onko MAHDOTON ajatus että hankkisin muutaman vuoden sisään esim juurikin amstaffin? Tyttöä olen ajatellut, voisi sopia paremmin bichon pojan kaveriksi. Tiedän rodunkuvauksen ja tunnen myös muutaman rodun omistajan. Vaatii hyvän koulutuksen ja sosiaalistamisen pennusta asti sekä paljon liikuntaa, se ei tuota ongelmia. Onko teillä omakohtaistakokemuksia että on samassa taloudessa on kaksi hyvin erilaista/erikokoista koiraa? Ja korostan vielä sitä että bichoni on niin ihmis ja eläinrakas ja uskon että se sopeutuisi hyvin pentuna tulleeseen uuteen koiraan.
Kommentit (20)
Niin sehän tässä asiassa se pelottava kääntöpuoli onkin. Jos leikit menee liian rajuiksi, puruvoimakin (am)staffeilla on kova. Bichoni on 7,5kg. Ja kun joutuisivat olemaan työpäivät kaksisteen.
Ota suosista toinen puudeli kaveriksi, ettei tosiaan ole kurkku auki työpäiväsi jälkeen.
Amstaffista ei ole kokemusta, mutta itse suosittelen bostoninterrieriä! On ulkonäöltään "hieman karkeamman näköinen pikkukoira" mutta luonteeltaan aivan ihana: iloinen, aktiivinen, sosiaalinen. Meidän koira tulee loistavasti toimeen esim. meidän kissan kanssa, sopeutuvainen ja rohkea luonne, hyvätahtoinen koira. :)
Bostoninterrierit ovat kyllä ihania mutta kun ruttukuonoja ovat niin hengitysvaikeudet sekä rohina
yleisiä :(
Amstaffit oikeassa koulutuksessa ovat hyviä perhekoiria, mutta pikkasen epäilyttäisi jättää noin pienen toisen koiran kanssa kaksin. Tunnen kolme staffia/amstaffia jotka ovat lapsiperheessä aivan ihania, mutta eivät toisista koirista välitä.
Se on kyllä totta, minkä vuoksi pentu kannattaa valita tarkkaan, ja mahdollisimman pitkäkuonoisista vanhemmista. Bostoninterrierillä ei saa olla hengitysvaikeuksia eikä rohinaa. t. 2
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 14:20"]
Se on kyllä totta, minkä vuoksi pentu kannattaa valita tarkkaan, ja mahdollisimman pitkäkuonoisista vanhemmista. Bostoninterrierillä ei saa olla hengitysvaikeuksia eikä rohinaa. t. 2
[/quote]
Ohis, ei saa olla, mutta miksi ne aina rohisevat? Kamalan kuulosta. Tekee pahaa niiden puolesta :(
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 14:28"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 14:20"]
Se on kyllä totta, minkä vuoksi pentu kannattaa valita tarkkaan, ja mahdollisimman pitkäkuonoisista vanhemmista. Bostoninterrierillä ei saa olla hengitysvaikeuksia eikä rohinaa. t. 2
[/quote]
Ohis, ei saa olla, mutta miksi ne aina rohisevat? Kamalan kuulosta. Tekee pahaa niiden puolesta :(
[/quote]
Oletkohan sekoittanut bostoninterrierin ja ranskanbulldogin? Ne saattaa helposti sekoittaa toisiinsa, vaikka bostoninterrieri onkin pienempi ja pitkäkuonoisempi, suippokorvaisempi. Ranskanbulldogilla rohina on yleistä, bostoninterrierillä huomattavasti harvinaisempaa. Bostoni on suhteellisen terve, aktiivinen ja esim. agilityyn sopiva rotu. :) t 2 edelleen
Ei saa olla mutta on silti. Ei mopsikaan saa olla "liian ruttuinen" ja griffonilla ja chihulla ja saksanpaimenkoiralla ei saa olla sitä tätä, mutta kyllähän niillä silti on. Kaikki bostonit ovat rohisseet, joita olen tavannut.
AP:n viestiin, en koe ongelmaksi ison ja pienen koiran ottamista samaan perheeseen, onhan noita nyt kaikilla muillakin. Kyllä se enemmän on kiinni siitä, miten itse jaksat ja osaat toimia tuollaisen koiran kanssa.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 14:32"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 14:28"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 14:20"]
Se on kyllä totta, minkä vuoksi pentu kannattaa valita tarkkaan, ja mahdollisimman pitkäkuonoisista vanhemmista. Bostoninterrierillä ei saa olla hengitysvaikeuksia eikä rohinaa. t. 2
[/quote]
Ohis, ei saa olla, mutta miksi ne aina rohisevat? Kamalan kuulosta. Tekee pahaa niiden puolesta :(
[/quote]
Oletkohan sekoittanut bostoninterrierin ja ranskanbulldogin? Ne saattaa helposti sekoittaa toisiinsa, vaikka bostoninterrieri onkin pienempi ja pitkäkuonoisempi, suippokorvaisempi. Ranskanbulldogilla rohina on yleistä, bostoninterrierillä huomattavasti harvinaisempaa. Bostoni on suhteellisen terve, aktiivinen ja esim. agilityyn sopiva rotu. :) t 2 edelleen
[/quote]
En ole sekoittanut. Omaan silmääni bostoninterrieri on se sporttisemman näköinen tyyppi. Tosi veikeän oloinen rotu, mutta jokainen sitä rotua ollut koira jonka olen nähnyt niin rohisee.
Hyvin voit ottaa, mutta ota pian, kun ihana pikkukoirasi vielä on iloinen ja elämänmyönteinen!
Mulla on staffi ja kääpiövillakoira, ja ihan huoletta ne voi jättää kahdestaan kotiin työpäivän ajaksi.
Onko staffisi poika vai tyttö, entä villakoira? Ja minkäikäisiä ja kokoisia? Voitko kertoa staffin luonteesta?:)
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 14:56"]
Onko staffisi poika vai tyttö, entä villakoira? Ja minkäikäisiä ja kokoisia? Voitko kertoa staffin luonteesta?:)
[/quote]
Staffi on uros 5v, villis on 3v, staffi iso, villis pieni :D
Staffi on erittäin fiksu, lempeä ja lapsirakas, mahtava luonne kaikkineen. Tulevat loistavasti toimeen kaikkien kanssa.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 14:10"]
Omistan maailman ihanimman poika bichon frisen joka täytti juuri 2v. Poika on kaikkien kaveri,sosiaalinen hauskuuttaja. Päivittäin teemme pitkiä lenkkejä. Ei hauku yhtään eikä rähise muille koirille. "Helppo" koira siis. Minua on aina miellyttänyt nämä trimmattavat rodut niin luoteen kuin ulkonäönkin perusteella. Olen myöskin aina ollu kiinnostunu hieman 'ronskimmista' koirista vrt. Amstaffit,staffit ym. Kuitenkin rotevampia, mutta ei hirveen korkeita kuten esim. Rotikat yms. Olen miettinyt onko MAHDOTON ajatus että hankkisin muutaman vuoden sisään esim juurikin amstaffin? Tyttöä olen ajatellut, voisi sopia paremmin bichon pojan kaveriksi. Tiedän rodunkuvauksen ja tunnen myös muutaman rodun omistajan. Vaatii hyvän koulutuksen ja sosiaalistamisen pennusta asti sekä paljon liikuntaa, se ei tuota ongelmia. Onko teillä omakohtaistakokemuksia että on samassa taloudessa on kaksi hyvin erilaista/erikokoista koiraa? Ja korostan vielä sitä että bichoni on niin ihmis ja eläinrakas ja uskon että se sopeutuisi hyvin pentuna tulleeseen uuteen koiraan.
[/quote]
Ehkä vähän ohi, mutta eihän amstaffi ole kuin kymmenisen senttiä rotikkaa matalampi. Amstaffi ja rotikka ovat kyllä isoja koiria, staffi selkeästi pienempi, matalampi.
Mulla mitteli uros ja rotikka narttu. Ikäeroo kaksikolla n.puolvuotta. Kun ovat kahestaan ei oo mitään ongelmia. Kuvasin siis alussa yksin oloo kun rotikka tuli aikuisena ja omaa jonkun verran eroahistusta ja muitakin ongelmia mitkä on ihan siitä ettei oo koulutettu oikeestaan ollenkaan ennen mulle tuloo. Ollu siis piikille menossa agressiivisuuden ihmisiä kohtaan yms takia. Näitä tosin nähnyt tässä neitissä ollenkaan.
Kun ite oon kotona ovat yhen kerran ottaneet yhteen sillai, että jouduin menemään väliin kun näytti jo pahalta. Ulkona irti ollessa kanssa narttu välillä rupee viiraamaan ja parikertaa leikki mennyt aika rajuks. Toisaalta tähän se et uros rupee rähisemään heti kun toinen koira yrittää leikkiä. Voin olla jonkun mielestä huono ihminen, mut aika pitkälle antanu näiden ite selvittää välinsä. Kuitenkin pitkälti leikkiä, vaikka välillä saanu pitkiä katseita ku molemmat muutenkin murisee leikkiessä. Toki ulkonakin joutu alkuaikana menee kerran kaks väliin, mut sillon pelkkä äänikomento riittänyt.
Muuten näillä ei oo ikinä ollut mitään ongelmia. Syövät samassa huoneessa melkolähekkäin. Luut ja lelut ollu ongelmitta. Alussa olin yli tarkka siitä ettei toisen kupille oo asiaa ja keräsin heti ruokailujen jälkeen kupit veke.
Mä ite en nää ongelmaa erikokoisten koirien pidossa. Nähnyt chihuja mastiffi taloudessa. Niiden omistaja vaan sano sitä et mastiffejen pentuaikana pitäny olla tarkka kun pennut ei vielä tajua voimiaan. Tää sama lause tais olla kanssa tuolla aiemmin :D Se vaan tosiaan kuitenkin on, että pennulle tekee jo alussa selväks mikä on sallittua ja mikä ei. Ja siis toisena esimerkkinä mun lapsuudessa oli kanssa gorgit ja mastiffi sekotus ilman ongelmia. Kaikki kuitenkin lähtee koulutuksesta ja omistajasta. Samanperheen koirat varsinkin kun erisukupuolta tulee yleensä aina toimeen kun koirillakin on selvää niiden arvojärjestys.
Lisää kokemuksia pienikoira&isompi koira yhdistelmistä!:)
amstaffit ovat sitten todella vahvoja ja rajuja leikeissään. itselläni on amstaffi ja vanhemmillani tiibetinspanieli ja kun koirani oli nuori niin en olisi uskaltanut jättää niitä keskenään. nuori koira innostuu helposti ja voi saada pahaa vahinkoa aikaan noin pienen kanssa, vaikka ei pahaa tarkoittaisikaan. jos tilanne olisi toisinpäin, että iso koira olisi jo koulutettu ja rauhoittunut niin sitten pieni koira olisi ok, mutta itse en ottaisi pienelle kaveriksia amstaffin pentua.