Mistä nämä naimakauppa-ahdistelijat tulevat?

Eikö vastaanottokeskuksissa opeteta suomalaista kulttuuria?

Raivostuttaa kuinka Suomeen tuntuu ilmestyneen viimeisten parin vuoden aikana omanlaisensa naisten ahdistelukulttuuri (tai ehkä vasta nyt minun kaupunkiini) - kannoilla roikkuu mitä oudoimmilla tavoilla lähestyviä miespuolisia ihmisiä, jotka kirjaimellisesti kutsuvat itsensä teelle, vaikka et ole koskaan ennen nähnyt heitä! Ja jampat seuraavat kuin hai laivaa, vaikka painotat että tämä nainen kävelee nyt ihan yksikseen. 

Mutta se ei käy, EI VAIN KÄY, että joutuisin yhtäkkiä suomalaisena väistämään esim. bussipysäkillä katsekontaktia, koska naimakaupan metsästäjä luulee bussia odottavan tuijotuksesi olevan kutsu kanssakäymiseen kotiisi siitä paikasta. Tai että joutuisin rajoittamaan jotenkin ulkoilemistani.

SIIS TÄMÄ ON IHAN ABSURDIA. Kysytään missä asut, onko poikaystävää & anna heti puhelinnumerosi. Kaveria kosi joku tuntematon henkilö koulunsa kirjastossa.

Eikö näille ilmeisesti turvapaikanhakijoille kerrota että Suomessa naiset saavat ihan vapaasti katsoa eteensä? Ja että nainen saa verbaalisesti ilmaista, jos hän haluaa olla rauhassa? Ja ettei suinkaan ole kutsu jos naisen katse ei matele maata pitkin? Ja eivätkö he hoksaa kuinka läpinäkyvää tuo käytös on? 

Vai onko se sitten vain niin, että jos tulee kulttuurista, jossa nainen on kotikärpäsen asemassa, ei siitä asennoitumisesta heti irti pääsekään?  

Mikä järki on päästää sellaisia ihmisiä maahan, jotka eivät hyväksy tasa-arvoa? 

Ei tässä asiassa voi antaa periksi - ei Suomessa elävien naisten turvallisuus voi romuttua tällaiseen rauhan aikana.

Ja turha alkaa mussuttaa rasismista - vastustan käytöstä, joka rajoittaa muiden ihmisoikeuksia.