Löin juuri työkaveriani / kaupan kassaa / miestäni
"Lyömisen jälkeen olo on kamala. Sekä sinulla, että lyödyllä.
Mutta ei maailma yhteen lyöntiin kaadu. Rakasta lyötyä ja pyydä anteeksi. Ole hellä ja selitä lyödylle mitä tapahtui. Ja anna itsellesi anteeksi.
Elämä jatkuu."
Olisiko ok - no ei todellakaan. Mutta lasten lyömiselle riittää tällä palstalla ymmärrystä.
Kommentit (2)
Huoh. En usko että kukasn hyväksyy edes sitä omaa tekoasn jos lasta/miestä/kaupan kassaa lyö. Lapsi osaa löytää sen oikean tavan saada mitta äärimmilleen. Kyllä siinä on kestämistä ja jos on oppinut lyömisen tavan jo lapsuudenkodissa, voi joku lyödä. Itse en voisi koskaan koska olen elänyt rauhallisessa perheessä. Vähän tukistanut olen ja näin meilläkin lapsena on tehty. Viime kerrasta varmaan vuosi enkä siis sitäkään pidä oikeana tapana.
Ymmärrän vaan silti että joku lapsena hakattu voi siirtää toimintatapaansa huomaamattaan aikuisuuteen.
Koitapa nyt rauhoittua jo, alkaa mennä naurettavaksi jo.Tuon löin lastani-ketjun aloittanut tuskin viestistään päätellen hyväksyy itsekään tekoaan. Vahinko on jo tapahtunut, nyt on parasta miettiä sitä miten lyömisen toistuminen voitaisiin estää. Mitä se auttaisi että mammat haukkuisivat kuorossa ap:ta, vaikutus olisi todennäköisesti päinvastainen.