Ystävästä ja ystävyydestä

tää on kyllä tosi harmillinen tilanne, en tiedä mitä pitäis tehdä

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 21:23"]

Itselläni samankaltainen tilanne ja en aio ottaa itse enää yhteyttä. Ystävyys perustuu vastavuoroisuuteen ja jos toiselta ei halua tapaamisiin ole,niin antaa olla "ystävän" rauhassa.

[/quote]Hänkö ei halua tavata kun ehdotat sitä?

Kannattaisiko puhua siitä sen ystävän kanssa? Eikö ystävät yleensä sanota olevan sellaisia, joiden kanssa voi puhua vaikeistakin asioista..vai millainen teidän ystävyytenne on puhutteko vaan mukavia?

Mä olen juuri tuollainen kuin aloittajan ystävä ja mulla se ei johdu siitä, ettenkö arvostaisi ystäviäni. Minä olen jo nuorempana oppinut pelkäämään, että vaikka kanssani ei haluttaisi olla niin minulle ei vain kehdata sanoa "ei" kun ehdotan tapaamista, enkä sen takia osaa ehdottaa. 

Minulla on huono itsetunto, vaikka se ei päällepäin näy (siis niissä tapaamisissa), koska olen silloin onneni kukkuloilla, että saan olla sen ihmisen seurassa. 

Silti minulla onnistuu olemaan yksi (miespuolinen) ystävyyden alku, jossa olen uskaltanut ja kehdannut ottaa yhteyttä. Mutta nyt se suhde on vaikeuksissa, koska ekalla ehdotuskerralla mies sanoi minulle olevansa erakko, kun kysyin tapaamiseen, ja toisella kerralla (tapasimme siis silti sen ekan kerran) kun odotin häntä niin hän soitti ja sanoi, että haittaako jos hän käy hoitamassa ensin yhden asian, ja mä odotin häntä ensin 15 minuuttia, minkä hän sanoi sen asianhoidon kestävän ja sen lisäksi 10 minuuttia, jonka verran hän myöhästyi siitä mitä sanoi. 

Joten mielestäni minulla on todellinen syy olla sen verran pahastunut, etten ehkä kykene enää häneen yhteyttä ottamaan tapaamisen toivossa. Ja kun sanoin miehelle, että pelkään ettei hän halua tavata, niin hän sanoi "ei se sitä ole" ja hänet tuntien ei olekaan, mutta silti, aika hankalaa, kun toinen ei ehdota tapaamista ja antaa lisäksi mun odotella itseään kun itse olin odottanut tapaamista ihan hirveästi.

Hänelläkin lienee niin huono itsetunto, että ei edes usko, että mä voisin välittää ja kaivata häntä, mutta miten mä sen hänelle kerron, kun kyse ei ole suhteen haluamisesta. (Oon varattu).

Vaikka olenkin mies, vastaan omasta kokemuksestani.

Itse olen todella huono pitämään yhteyttä ystäviini nykyisin, vaikka meillä oliskin yhdessä hauskaa. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta olen silti onnellinen yhteisistä hetkistä. En usko, että ystäväsi välttelee sinua mitenkään, vaan voi olla vain huono pitämään yhteyttä.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 20:51"]Vaikka olenkin mies, vastaan omasta kokemuksestani.

Itse olen todella huono pitämään yhteyttä ystäviini nykyisin, vaikka meillä oliskin yhdessä hauskaa. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta olen silti onnellinen yhteisistä hetkistä. En usko, että ystäväsi välttelee sinua mitenkään, vaan voi olla vain huono pitämään yhteyttä.

[/quote]

Voi tietysti olla. Välillä on vaan vähän väsyttävää olla aina se, joka ehdottaa tapaamista ja menemistä. Tulee vähän sellainen olo ettei toista oikeastaan kiinnosta nähdä, mutta ei kehtaa kieltäytyäkään.

Itselläni samankaltainen tilanne ja en aio ottaa itse enää yhteyttä. Ystävyys perustuu vastavuoroisuuteen ja jos toiselta ei halua tapaamisiin ole,niin antaa olla "ystävän" rauhassa.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 21:23"]Itselläni samankaltainen tilanne ja en aio ottaa itse enää yhteyttä. Ystävyys perustuu vastavuoroisuuteen ja jos toiselta ei halua tapaamisiin ole,niin antaa olla "ystävän" rauhassa.

[/quote]

Harmi, että sinulla on samanlainen tilanne. Kyllä tämä aika kurjalta tuntuu. Olen kanssa miettinyt etten ottaisi itse yhteyttä vaan odottaisin että ystäväni ottaa. Jotenkin tiedän sisimmässäni että tuskin tulisin hänestä enää kuulemaan.

Sama juttu täällä, useamman kaverin kanssa. Osaan en ole enää ottanut yhteyttä, osaan otan harvakseltaan, osaan vähän useammin. En myöskään tiedä mistä johtuu. Yleensä ihmiset sanovat, että ovat huonoja ottamaan yhteyttä...osaa ei sitten ehkä myöskään kiinnosta...vaikea sanoa.