Paljonko perit vanhemmiltasi ja miten käytit sen?
Itse sain noin 50 000 omiltani, mies 75 000 omiltaan, ja ostimme sillä pienen kodin joka taas sitten pitää rahan ja periytyy omille lapsillemme.
Kommentit (46)
Luojalle kiitos en ole perinyt vielä mitään vaan molemmat elävät vielä! Toivottavasti en vielä vuosiin perikään mitään!
Jäi velkaa, kaikki meille jäänyt omaisuus meni niiden maksuun. Loppu lesken hallussa.
Isältä sain verojen jälkeen 140 000 €, en ole käyttänyt siitä senttiäkään. Äiti on vielä elossa.
Äitini on vielä elossa. Isän taskusta löyty 10e kun kuoli. Taisin käyttää ruokaan.
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 12:40"]Luojalle kiitos en ole perinyt vielä mitään vaan molemmat elävät vielä! Toivottavasti en vielä vuosiin perikään mitään!
[/quote]
Eka vastaaja sai ennakkoperintöä
Äidin kuoltua perin neljänneksen omakotitalosta ja tililtä rahoja sen verran että sai perintöveron maksettua ja vään jäi yli. Ei voi taloa myydä koska isä asuu siinä. Osuus tällä hetkellä ehkä noin 500000-60000e. Vaikea arvioida vanhan talon ja ison tontin arvoa.
En vielä mitään, kumpikiin kituuttaa vielä hoitokodissa nimellisesti hengissä.
Mutsilta jää mulle reilu 100 t€ rahana ja osakkeina, faijalta puolikas kerrostaloyksiö yliopistokaupungissa.... ei harmainta hajua mitä niillä sitten teen. Oma asuntolainan osuus on aika pieni, rahaa jäisi vaikka maksaisin myös avomiehen osuuden pois.
Vois ostaa rivarinpätkän avomiehen kotiseudulta kesämökiksi, yliopistokaupunki sekin eli arvo säilyy.
Äidin peruina muutaman tonnin rahaa ja joitakin hänelle kuuluneita esineitä. Isältä en mitään, koska minua ei ole tunnustettu. Äidin perintö meni muistaakseni auton vaihdossa välirahaksi eikä tainnut edes riittää. Esineet on tallella.
Isältäni ei jäänyt rahaa, omistivat äitini kanssa yhdessä omakotitalon jossa äitini yhä asuu. Eli sain vain perintöveron talosta, en muuta. En tiedä mitä talolle teemme siskoni kanssa kun äitini kuolee. Emme tule koskaan siihen itse muuttamaan ja muuttotappiopaikkakunnalla ei taida talokauppakaan käydä... Saa nähdä.
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 12:40"]
Luojalle kiitos en ole perinyt vielä mitään vaan molemmat elävät vielä! Toivottavasti en vielä vuosiin perikään mitään!
[/quote]fiksut ihmiset hoitaa perimiset ennakkoon jotta verottaja ei pääse niihin käsiksi
rahaa noin 20 000€, osakesalkun n. 120 000€ ja ok-talon myynnistä tuli 150 000€, mulla on veli ja kaikki mainittu on puolikas siitä mitä yhdessä saatiin, ollaan kyllä hyvässä taloustilanteessa vanhempieni vuoksi, sitä ei voi vähätellä
Äidiltä jäi muutama tonni, ihan elämiseen menee.
Isä vielä hengissä, jää hiukan enemmän muttei mitään kymppitonneja kuitenkaan.
Säästöjä. Kiinteätä omaisuutta ei kummallakaan ollut/ole.
Perin äidiltä kolmasosan talosta ja kesämökistä Suomessa ja isältä kolmasosan Manhattanin kerrostaloasunnosta. Varmaan jos nuo myytäisiin saataisi ihan kivat rahat, mutta mietimme jos pitäisimme ne vaan loma asuntoina. Rahan tarvetta kun ei meillä kenelläkään varsinaisesti ole.
En ole vielä perinyt mitään ja vanhemmat vasta 65-vuotiaita. Heillä on kesämökki, jotain osakkeita, asunto ja eläketili, mitä niistä sitten jää ei ideaakaan. Myös miehen vanhempien rahatilanne on mysteeri. No, toivottavasti ei tarvi ketään periä pitkään aikaan.
Isältä sain reilut 50000mk, se meni varaavan takan muuraukseen ja ajokorttiin.
Äidin kuolinpesältä jäi 3000e velka. Isältä perin 72000e, jonka sijoitin kumppanin kanssa rivitaloasuntoon.
Ei mitään. Kuulemma maksettiin perintövero puolestani (jotta ei tarvi jakaa isänperintöä)) eli uunotti olla maksamatta noin 100 000.. Kun olen vaatinut saada omaa osuuttani, ei ole tullut kuuloonkaan. Toinen sisarus käyttänyt kesämökkiä ihan omanaan ja uhonnut, että yhteisomistuksesta ei tule sittne mitään. Äiti täysin toisen sisaruksen vietävissä ja minulle ei ole käytänössä mitään oikeaa perintöä annettu. Toiselle sitäkin enemmän kaiknelaista apua ja monenlaista autoa sun muuta talosta vietyä omaisuutta.
Suku on pahin, kun läheisensä nuorena menettää eikä osaa puoliaan surussa pitää. Uskoo vielä vanhempaansa, kun ei muuta voi.
Ovatko muut isänperintönsä saaneet rahansa testamentin välityksellä vai onko leski suostunut jakamaan osuuden ilman sotia ja marttyyririitoja?
Nuo paskiaiset elävät kiusallaan 150-vuotiaiksi.
Meidän leski on matkustellut maailman ympäri ja ei puhettakaa perinnönjaosta. Alkaa heti itku ja poru, jos vaatii omaa osuuttaan isän perinnöstä. Silti on kyllä omiaan ollut taitava penäämään omasta pesästään. Omat sisarukset laittanut ns. maksumiehiksi ja ominut kotitalonkin itselleen. Toiset on ahneita pskoja.
3000e ja olin työtön, niin elämiseen. Sitten kun ne rahat loppui, hain toimeentulotukea. Vieläkin harmittaa. Sain töitä melkein heti kun pikkuperintö oli "syöty".