Mitä mä teen? Kenessä vika?
Olen ollut avomieheni kanssa 4 vuotta. Hän oli aluksi todella ihana, huomaavainen ja hyvä keskustelija. Seksuaalisesti hän on vienyt minut ihan eri sfääreihin kuin kukaan muu koskaan. Ihastuin siihen, että hän pystyi keskustelemaan eri tasolla kuin yleensä miehet. Muutin hänen asuntoonsa 3 vuotta sitten ja jätin oman aiemman mieheni. Olin onnesta suunniltani ja kuvittelin löytäneeni sen oikean.
Pikkuhiljaa miehen materialistinen maailmankuva ja rahaan perustuva arvomaailma on paljastunut. Hän on sanonut, että ei halua elättää minua (minulla on työ, mutta palkka ei ole kovin kummoinen). Hän on myös sanonut, että muuten olisin ihana kumppani, mutta en ansaitse rahallisesti riittävästi.
Minulla on myös lapsia aiemmasta suhteestani ja mies ei halua, että nämä lapset tulevat meille. Hän sanoo, että lasten pitää ansaita olemisensa, sillä hän ei aio elättää muiden miesten pentuja. Niinpä mies laittaa lapset töihin heti, kun he tulevat meille.
Muutenkin itsetuntoni on murentunut hänen kanssaan. Hän syyttää minua kaikesta ja mietin, olenko oikeasti niin huono. Olen hänen mukaansa elätti, joka käyttää vain miehiä hyväkseen, vaikka teen ruokaa hänelle ja hänen lapselleen ja maksan ruuoista puolet tai enemmänkin.
Tämä on sekavaa, mutta voin huonosti tässä suhteesa ja kai mietin, olenko minä syypää kaikkeen. Onko kenelläkään samantapaisia kokemuksia?
Kommentit (58)
Oikeesti, olisi kannattanut opetella tuntemaan toinen paljon paremmin ennen yhteenmuuttoa.
Sinussa on ainakin sen verran vikaa että laitat miehesi omien lastesi edelle.
:( Eikö kukaan ole unelmoinut sen oikean löytymisestä ja luullut löytäneensä sen oikean ja pettynyt? En halua laittaa miestä lasteni edelle. Mietin pois muuttamista. Mutta mietin myös, olenko ihastunut ihan väärään ihmiseen tai luullut hänen olevan muuta kuin hän on.
Mietin, onko mies narsisti. Lyttää, alentaa minua koko ajan. Olen kuitenkin antanut hänelle kaikkeni. Haluaisin olla onnellinen hänen kanssaan, mutta voin huonosti.
yrittäkää ymmärtää. Älkää lytätkö. Olen ihan rikki.
ap
Puhukaa mulle! Mä olen ihan rikki ja kauhuissani.
ap
Mies on henkisesti epävakaa. Jos hän kunnioittaisi sinua, hän ei kohtelisi sinua noin. Oman ja lastesi mielenterveyden vuoksi lähde kun vielä voit, voi olla että myöhemmin sinulla ei ole voimaa eikä rohkeutta siihen.
Tämä on niin ristiriitaista. Toisaalta vihaan miestäni, kun hän on minulle ilkeä ja lapsilleni sanoo tosi pahasti ja välillä hän on todella ihana ja tarvitsee minua. Järki sanoo, että pitää lähteä vielä kun voi. Tunne sanoo välilllä, että lähde heti ja kun hän alkaa puhua minulle, hän puhuu minut ympäri enkä enää tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Hän saa minut otteeseensa jollakin kummallisella tavalla.
Olen ihmetellyt, kun hänellä ei ole pysyviä ystäviä, mutta paljon hetken kontakteja. Hän ihastuttaa ihmisiä, mutta myös valehtelee ihan pokkana asioista. Hänellä ei ole syyllisyydenuntoa, vaikka tekisi vääriä ja jopa rikollisia asioita.
Pakko vaan purkaa tätä jonnekin.
ap
Lähde, teillä ei ole edes yhteisiä lapsia. Miksi jäisit suhteeseen joka rikkoo sut ja erottaa sut omista lapsistasi???
Mä kuvittelisin tämän prinssin kuuluvan narsisti-lokeroon. Esim sinun vähättely, itsen nostaminen, ystävättömyys jne. Tuntuu kauhealta etteivät lapset saa olla luonanne. Puolison pitäisi hyväksyä sinut lapsinesi.
Ei tuo ihan terveeltä parisuhteelta vaikuta. Kirjoitit, että itsetuntosi on murentunut kyseisen miehen seurassa. Eikö se ole jo varoitusmerkki? Tuntuu siltä, että mies lyttää ja mitätöi sinua; siten hän pitää sinua otteessaan. Oletko miettinyt, että hänellä voisi olla joku persoonallisuushäiriö? Tässä mitä mielenterveystalon sivut kertovat narsistisesta persoonallisuushäiriöstä:
Narsistiselle persoonallisuudelle on ominaista erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät koetaan usein kylminä, vaikka he voivatkin ensin vaikuttaa lämpimiltä tai jopa karismaattisilta.
Narsistiselle persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia omien etuoikeuksien ja erinomaisuuden korostuminen ja vähäinen empatia muita kohtaan. Tavallisuudesta poikkeavan havaitsemistavan vuoksi vuorovaikutuksessa muiden kanssa voi olla vaikeuksia, samoin oman käyttäytymisen tai reaktioiden hallinnassa.
Se tässä tuntuu kauheimmalta, että hän kylmästi sanoo, että lapseni eivät voi tulla kotiimme, mutta samalla hän sanoo, että minä olen parasta hänen elämässään. Hän juo päivittäin ja välillä sitten sanoo, että ei voi olla kanssani, koska minulla ei ole rahaa eikä perintöä tulossa. Kuitenkin maksan päivittäin ruuat ym. vaikka olen työtön. Mies on sen sijaan perinyt ison perinnön ja hänen ei käytännössä tarvitsisi tehdä töitä enää ikinä.
ap
Jo yksin tämä asia on mielestäni riittävä informaatio sulle päätöksen tekemiseen: "Minulla on myös lapsia aiemmasta suhteestani ja mies ei halua, että nämä lapset tulevat meille." Ne on sun lapsia hyvä jumala!
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:25"]
Ei tuo ihan terveeltä parisuhteelta vaikuta. Kirjoitit, että itsetuntosi on murentunut kyseisen miehen seurassa. Eikö se ole jo varoitusmerkki? Tuntuu siltä, että mies lyttää ja mitätöi sinua; siten hän pitää sinua otteessaan. Oletko miettinyt, että hänellä voisi olla joku persoonallisuushäiriö? Tässä mitä mielenterveystalon sivut kertovat narsistisesta persoonallisuushäiriöstä:
Narsistiselle persoonallisuudelle on ominaista erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät koetaan usein kylminä, vaikka he voivatkin ensin vaikuttaa lämpimiltä tai jopa karismaattisilta.
Narsistiselle persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia omien etuoikeuksien ja erinomaisuuden korostuminen ja vähäinen empatia muita kohtaan. Tavallisuudesta poikkeavan havaitsemistavan vuoksi vuorovaikutuksessa muiden kanssa voi olla vaikeuksia, samoin oman käyttäytymisen tai reaktioiden hallinnassa.
[/quote]
Hui. HÄn kyllä pitää itseään muita älykkäämpänä ja mitätöi muiden osaamista. Jos joku asettuu olemaan eri mieltä hänen kanssaan työpaikalla, hän tuhoaa eri mieltä olijat. Esim. hän teki rikollisia asioita tuhotakseen ihmisen, joka arvosteli häntä työpaikalla. Eikä jäänyt kiinni siitä.
RAha on hänelle kaikki kaikessa. Hän haalii sitä itselleen eikä halua koskaan tarjota kenellekään muulle mitään. Hänellä ei ole antamisen halua tai hän ei saa siitä iloa yhtään.
Mutta hänellä on jokin kumma ote, jolla hän saa minut tekemään, mitä hän haluaa enkä pysty jättämään häntä. Tiedän itsekin, että on hirveän kuuloista, että jätän lapseni mielumin kuin miehen. Mutta ymmärrättekö hän saa minut ohjelmoitua jotenkin.
ap
Voit rakastaa häntä myös toisesta kodista, joten kipin kapin muutto pois. Sinuna tosin katkoisin kaikki narut hänen suuntaansa, enkä jäisi roikkumaan köyhään hirteen miehen kanssa. Tuskinpa hän on mitään erikoisen hyvää tehnyt sinun kanssasi ja lastesi kanssa vielä vähemmän. Mies osoitti vallan tunteensa saadessaan sinut juoksemaan luokseen sormia napauttamalla ja on nyt totaalisen kyllästynyt sinuun kun toimit aina täsmälleen niinkuin hän haluaa. Sinusta ei ole enää hyötyä hänelle, joten hän mollaa ja lyttää sinut vähitellen, mutta tarkoin iskuin.
Lähde siis selkä suorassa ja pää pystyssä sieltä tyylikkäästi pois, hymyilet vain ja katsot miestä hymyillen ymmärtäväisesti silmiin, niinkuin tekisit pienelle oikuttelevalle lapselle. Nuole haavasi sitten vasta myöhemmin, kun olet poissa miehen silmistä.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:30"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:25"]
Ei tuo ihan terveeltä parisuhteelta vaikuta. Kirjoitit, että itsetuntosi on murentunut kyseisen miehen seurassa. Eikö se ole jo varoitusmerkki? Tuntuu siltä, että mies lyttää ja mitätöi sinua; siten hän pitää sinua otteessaan. Oletko miettinyt, että hänellä voisi olla joku persoonallisuushäiriö? Tässä mitä mielenterveystalon sivut kertovat narsistisesta persoonallisuushäiriöstä:
Narsistiselle persoonallisuudelle on ominaista erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät koetaan usein kylminä, vaikka he voivatkin ensin vaikuttaa lämpimiltä tai jopa karismaattisilta.
Narsistiselle persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia omien etuoikeuksien ja erinomaisuuden korostuminen ja vähäinen empatia muita kohtaan. Tavallisuudesta poikkeavan havaitsemistavan vuoksi vuorovaikutuksessa muiden kanssa voi olla vaikeuksia, samoin oman käyttäytymisen tai reaktioiden hallinnassa.
[/quote]
Hui. HÄn kyllä pitää itseään muita älykkäämpänä ja mitätöi muiden osaamista. Jos joku asettuu olemaan eri mieltä hänen kanssaan työpaikalla, hän tuhoaa eri mieltä olijat. Esim. hän teki rikollisia asioita tuhotakseen ihmisen, joka arvosteli häntä työpaikalla. Eikä jäänyt kiinni siitä.
RAha on hänelle kaikki kaikessa. Hän haalii sitä itselleen eikä halua koskaan tarjota kenellekään muulle mitään. Hänellä ei ole antamisen halua tai hän ei saa siitä iloa yhtään.
Mutta hänellä on jokin kumma ote, jolla hän saa minut tekemään, mitä hän haluaa enkä pysty jättämään häntä. Tiedän itsekin, että on hirveän kuuloista, että jätän lapseni mielumin kuin miehen. Mutta ymmärrättekö hän saa minut ohjelmoitua jotenkin.
ap
[/quote]
o-ou... Ei muuten oikeesti kuulosta hyvältä. Tarvitset apua. Älä jää vellomaan syyllisyyksiin vaan etsi terapeutti, esim. psykologiliiton sivuilta.
Kiitos kommenteista. Olen alkanut surffata vuokra-asuntoa. En kerro kyllä tästä miehelle vielä. Haen myös aktiivisesti uutta työtä, mutta sen löytäminen on aika vaikeaa tällä hetkellä. Psykologille menen vielä puhumaan tunnoistani. Järjen tasolla tosiaan ihan helppo juttu, mutta jos näkisitte miehen, niin ymmärtäisitte, että hänellä on joku erikoinen kyky saada mut pyörtämään omat järkevät ajatukseni ja toimimaan hänen tahtonsa mukaan. Siksi nyt tarvitsen tosi paljon kannustusta.
ap
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 18:13"]
Olen ollut avomieheni kanssa 4 vuotta. Hän oli aluksi todella ihana, huomaavainen ja hyvä keskustelija. Seksuaalisesti hän on vienyt minut ihan eri sfääreihin kuin kukaan muu koskaan. Ihastuin siihen, että hän pystyi keskustelemaan eri tasolla kuin yleensä miehet. Muutin hänen asuntoonsa 3 vuotta sitten ja jätin oman aiemman mieheni. Olin onnesta suunniltani ja kuvittelin löytäneeni sen oikean.
[/quote]
Mitä tästä opimme? Pitemmässä parisuhteessa seksi ei ole se, joka ratkaisee ja tekee onnelliseksi.
Sinä voit huonosti, sinä ahdistut ja koet itsesi huonoksi - no mutta kun se seksi on tärkeämpää kuin omat lapsesi! Tiedän, miltä lapsistasi tuntuu, sillä minun äidilläni oli sama periaate ja samanlainen mies kuin sinulla. Vietin lapsuuteni mummin luona, ja hänen haudalleen vien kukkia, äitinin ja hänen miehensä levätköön rauhassa.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 21:34"]
Enkä jaksaisi yrittää etsia taas uutta suhdetta. SE on niin raskasta. Mistä te olette löytäneet jonkun kunnollisen?
ap
[/quote]
Mikä pakkomielle sinulla on parisuhteesta? Siihen sinä terapiaa tarvitset. Elämäsi olisi paljon helpompaa ja mukavampaa kun osaisit olla itseksesi. Seksiä saa kyllä ihan tarpeeksi ilman parisuhdettakin, ja toisaalta parisuhde ei mitenkään takaa hyvää seksiä.
Sen siitä saa kun vaihtaa miestä pikku ihastumisen vuoksi. Olet onnesi ansainnut.