Nyt meni hermot rauhallisemmaltakin ihmiseltä...

Kelasta tuli päätös, että pojalle ei myönnetä astmalääkkeiden erityiskorvattavuutta. Asia on täysin oma mokani, koska en ole ajattelut asiaa sen kummemmin. Molemmilla lapsilla on samat lääkkeet ja olen myös antanut samaa lääkettä molemmille. Tällä vanhemmalla näkyy osto viimeksi heinäkuussa eli kela on laskenuut yksi plus yksi on kaksi..ei ole lapsella siis enää astmaa. Olen siis vaan ajettelmattomuuttani ostanut pikkuveljen reseptillä lääkkeitä ja nyt vaan hänellä näkyy ostot.



Soitin kelaan ja kysyin, että mitä nyt? Molemmat lapset käyttävät päivittäin lääkkeitä ja todella TARVITSEVAT niitä. Muuten ollaan äkkiä osastolla sisällä. Kelan virkailija oli todella vmäinen. Niin nyt sinä siis olet mennyt antamaan toisen ihmisen lääkkeitä lapsellesi. Tee valitus, mutta se menee valituslautakuntaan ja siellä on monen kuukauden jonot. Kun kysyin, etteivätkö voi toimistossa tehdä uutta päätöstä niin " en usko, että tässä voi, koska kuitenkin on toisen lääkkeitä käytetty" .



Sanoin vielä hänelle, että koska nyt korvaavuus ei ole voimassa niin olen myös siksi ostanut mielummin veljen reseptillä, koska olen opiskelija ja rahat on tiukassa. Mene sosiaalitoimistoon oli hänen vastaus asiaan! Että näin. Totesin vaan, että ihan turha meidän on sinne lähteä, koska mies käy töissä. Olen nimittäin itse sosiaalialan opiskelija.



Ei siinä mitään oma vikahan tämä on, mutta kyllä oli oikeasti kamala virkailija. OLi vielä pakko kuitata inhimillisyydestä, että se nyt taitaa unohtua. Olen vain äiti, joka on parhaansa mukaan hoitanut lastaan, mutta mokannut tuossa.



Olen aina puolustanut Kelaa, kun monet on sitä morkannut. Tähän asti olen aina saanut tosi kivaa palvelua, mutta samaa ei voi sanoa äsköisestä puhelusta.



Kylläpä muuten helpotti!