Onko sinulla huonoja lapsuusmuistoja siitä, kun vanhempi..

No ei todellakaan! Huonot muistot on siitä kun eivät olleet ikinä töissä!

Entä muut?

On. Työnarkomaaneja oli molemmat vanhemmat. Sama tahti jatkuu vaikka ovat jo eläkkeellä. Eri muodossa vain.

Ei. Isä oli aina töissä, mutta haisi niin hyvälle kun tuli käymään kotona öljyisissä ja likaisissa haalareissa, leuka mustalla parransängellä. Äiti laitteli sille ruokaa pöytään ja ja lähetti taas halaillen takaisin työmaalle.

Olen kysynyt tätä myös kolmelta omalta lapseltani, jotka olivat pitikiä aikoja hoidossa mummolassa, kaverini hoivissa, päiväkodissa ja milloin missäkin. He muistavat vain sen miten ihanaa oli, kun vihdoinkin oli se vapaailta kun istuimme saunassa ja sai rauhassa kertoa koko viikon varrelta tapahtumia. Ja kun juotiin limua ja syötiin popcornia. Lapset ovat nyt 18, 21 ja 23.

Entinen totaali-yh ja kaksi työtä kolmivuorotyönä.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 21:34"]On. Työnarkomaaneja oli molemmat vanhemmat. Sama tahti jatkuu vaikka ovat jo eläkkeellä. Eri muodossa vain.

[/quote]

Jäikö vanhemmat tämän takia etäisiksi vai millaiset välit teillä on?

todellakin on. yrittäjiä olivat, toisin sanoen työnsä kanssa naimisissa.

Ei. Hyvät muistot päiväkodista, kivaa oli. Enkä muista koskaan harmitelleeni, että olivat töissä.

Tavallaan joo. Silloin en sitä tajunnut, mutta jälkeenpäin olen miettinyt.. Äiti oli matkailualalla ja paljon poissa, tutustumassa uusiin kohteisiin ja hotelleihin ja laivoihin ja lomakeskuksiin ja lentoyhtiöihin. Oli myös paljon iltakokouksia, milloin minkäkin matkanjärjestäjän tarjoamia illallisia ja infotilaisuuksia ja voitelutilaisuuksia. Tämä siis 80-luvulla jolloin matkat ostettiin matkatoimiston tiskiltä eikä tilattu omin päin netistä.

Loppujen lopuksi taisi kuitenkin huidella maailmalla poikaystävänsä kanssa, ja liekkö joku niistä iltaisista "tutustumisruokailuistakin" olleet vaan treffejä boyfriendin kanssa. Isä oli illat kotona ja teki ruuat ja huolehti kaikesta, kuljetti meitä ja hoiti, hiljaa ja mahdollista kärsimystään näyttämättä. Silloin pidin sitä normaalina, nyt kun tajuan mistä oli kyse, olen ehkä hieman traumatisoitunut!

4 vastaa. On etäiset välit. Nykyään on välimatkakin satoja kilometrejä, joten ei senkään takia nähdä usein. Ja niin kuin kirjoitin, niin edelleen samanlaista. Meillä käydessään ovat korkeintaan yhden yön. Sitten pitää mennä kastelemaan tomaatteja tms. Toisaalta olen tyytyväinen siihen, ettei vanhempani ole meillä viikko tolkulla.

Mulla on hyviä muistoja siitä että äiti oli kotona. Siinä yksi syy miksi tahdon tehdä samoin nyt kun lapset ovat pieniä.

Äitini teki kolmivuorotyötä ja oli aina ikävä, kun ei ollut illalla tai yöllä kotona. Oli myös kärttyisä kotiin tullessa raskaasta päivästä.