Miksi vammaisen lapsen abortointi hyväksytään mutta adoptioon antamista ei?

Miksi synnyttää lapsi jos tietää ettei halua sitä? Abortti on juuri sitä varten. Ei kyllä ole itsekkyydellä mitään rajaa jos pitää puskea tähän maailmaan vielä yksikin ei-toivottu lapsi lisää ja sen jälkeen hylätä se.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 10:19"]Miksi synnyttää lapsi jos tietää ettei halua sitä? Abortti on juuri sitä varten. Ei kyllä ole itsekkyydellä mitään rajaa jos pitää puskea tähän maailmaan vielä yksikin ei-toivottu lapsi lisää ja sen jälkeen hylätä se.

[/quote] Miksi abortti on susta adoptiota parempi ratkaisu, eikö vammainen ei-toivottu lapsi ole aivan yhtä arvokas kuin kaikki muutkin? Mun mielestä on tosi hienoa jos joku synnyttää lapsen ja antaa sen adoptoitavaksi abortin sijaan -ap

Nro 2: Maailmassa on ihmisiä jotka eivät voi saada lapsia vaikka haluaisivat, olisivat ihania ja rakastavia vanhempia. Miksi siis tappaa lapsi, jonka joku muu voi kasvattaa suurella rakkaudella?
Mitä väliä sillä on, onko biologinen vai ei. jos ei itse halua lasta niin ei pidä hankkiutua raskaaksi. Adoptioon antaminen on miljardi kertaa parempi vaihtoehto kuin abortti. Ellei lapsi ole hyvin vakavasti kehitysvammainen.

Vammasten elättäminen verorahoilla on aika kallista lystiä joten jos sellainen lapsi on aivan pakko synnyttää vaikka aborttikin olisi tarjolla niin sitten siitä pitää myös huolehtia siitä itse ja terveet adoptiolapset ovat aivan eri asia koska he saavat perheen joka hoitaa ja elättää heidät.

Ap toistaa vielä; miksi terveen lapsen antaminen adoptioon on hyväksyttävämpää kuin vammaisen lapsen? Vastauksia kiitos.

Ei adoptio ole lapsen hylkäämistä. Se on lapsen luovuttamista toiselle, joka lapsesta huolehtii.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 10:26"]

Nro 2: Maailmassa on ihmisiä jotka eivät voi saada lapsia vaikka haluaisivat, olisivat ihania ja rakastavia vanhempia. Miksi siis tappaa lapsi, jonka joku muu voi kasvattaa suurella rakkaudella? Mitä väliä sillä on, onko biologinen vai ei. jos ei itse halua lasta niin ei pidä hankkiutua raskaaksi. Adoptioon antaminen on miljardi kertaa parempi vaihtoehto kuin abortti. Ellei lapsi ole hyvin vakavasti kehitysvammainen.

[/quote]

Maailmassa on lastenkodeissa ja kaduilla miljoonia lapsia, joilla ei ole rakastavia vanhempia. Eikö nämä lapset pitäisi adoptoida ensin ja vasta sitten synnyttää uusia ei-toivottuja lapsia?

Voisko olla, että monet ajattelee sen olevan "ongelman" lykkäämistä muille

Olisitko ap valmis adoptoimaan vammaisen lapsen, jos sellaista sinulle ehdotettaisiin? Tietääkseni lievästi kehitysvammaisia lapsia, esim. alkoholin vammauttamia, on annettu adoptioon eikä biologista äitiä ole siitä syyllistetty. Olet nähtävästi niin nuori, että elinaikanasi ei enää ole ollut isoja kehitysvammalaitoksia, kuten Rinnekoti ja Vaalijala, joihin vammaiset lapset sijoitettiin usein suoraan synnytyslaitokselta ja vanhempia käskettiin unohtaa koko lapsi ja hankkimaan uusi terve lapsi. Lapsen kannalta on varmasti monta kertaa parempi ratkaisu päästä adoptiovanhempien huomaan, jossa lasta hoidetaan ja hänestä huolehditaan. Laitos on aina laitos, säilytyspaikka. Mutta on varmasti niin vaikeita tapauksia, että laitoshoito on ainut ratkaisu.

Muistan lasuudestani kaksi nuorta tyttöä tai naista, jotka olivat lähinnä heikkolahjaisia, eivät suoranaisesti kehitysvammaisia. Kuitenkin heidät oli sijoitettu Vaalijalaan, jossa he viettivät talvet. Kesäksi he pääsivät kotiin ja kuljeskelivat kylillä. Se oli sen ajan tapa. Perhe oli monilapsinen eivätkä vanhemmat ehtineet ja pystyneet huolehtimaan tytöistään. En tiedä, miten heidän myöhemmin kävi, sillä muutimme pois paikkakunnalta. Joka tapauksessa he olivat niin hyväkuntoisia, että nykyään huonompikuntoisetkin pärjäävät tuetussa asumisyksikössä.

Ehkä sinun ap kannattaisi ottaa paremmin asioista selvää, ettet kirjoittelisi pelkästään mutu-tuntumalla turhankin asenteellista tekstiä.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 10:25"][quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 10:19"]Miksi synnyttää lapsi jos tietää ettei halua sitä? Abortti on juuri sitä varten. Ei kyllä ole itsekkyydellä mitään rajaa jos pitää puskea tähän maailmaan vielä yksikin ei-toivottu lapsi lisää ja sen jälkeen hylätä se.

[/quote] Miksi abortti on susta adoptiota parempi ratkaisu, eikö vammainen ei-toivottu lapsi ole aivan yhtä arvokas kuin kaikki muutkin? Mun mielestä on tosi hienoa jos joku synnyttää lapsen ja antaa sen adoptoitavaksi abortin sijaan -ap

[/quote] ookko kuullu sanasta liikakansoitus?

Lähes kaikki ne tuhannet lapsettomuudesta kärsivät pariskunnat ottavat mieluummin terveen kuin kehitysvammaisen lapsen. Siksi terveen lapsen adoptioon antaminen on hyväksytympää: sillä terveellä lapsella on tuhat ihmistä jonossa vanhemmiksi. Kehitysvammaisia taas on enemmän kuin heidät haluavia adoptiovanhempia.

Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että jos et halua lasta, älä tee sellaista! Älä tervettä äläkä vammaista. Ei vanhemmuus ole mikään ihmisoikeus, joka hedelmällisten on pakko tarjota hedelmättömille. Ja ihan kiero ajatus, että se olisi jotenkin hieno lahja jollekin, antaa sille lapsi. Mietipä sen lapsen näkökulmasta asiaa. Se miettii koko ikänsä, että mistä on tullut, ja miksei äiti halunnut pitää minua.

Vammaisen (ei nyt puhuta mistään lähes huomaamattomasta lievästä vammaisuudesta) jälkeläisen kanssa ei toteudu ns. luonnonlait, ei tapahtuisi normaaleja itsenäistymisen vaiheita joita on lapsena, nuorena ja aikuisuuden alkaessa, poismuuttoa jne. Tuolla "adoptiovanhemmilla on niin ja niin paljon rakkautta" -lätinä on täysin turhaa. Myös adoptiovanhemmat haluavat olla normaaleja vanhempia, kuin kuka tahansa, jolla on normaali suhde lapseen/lapsiin. On luonnollista, että lapsesta "päästään eroon" joskus. Vammainen lapsi voi pahimmassa tapauksessa olla vammainen lapsi (ei aikuinen jälkeläinen, vaan lapsen lailla huolenpitoa kaipaava lapsi) jommankumman, todnäk vanhemman loppuelämään saakka. Ja kyllä, tiedän tapauksia.

Minä en itse pitäisi vammaista lasta.

Tavoite on, että kumppanin kanssa palataan siihen mistä lähdettiin, eli siihen että ollaan kahdestaan. Sitä ennen ollaan oltu kahdestaan, saatu lapset, kasvatettu heidän hyvin ja rakkaudella, he ovat lentäneet pois pesästä ja näin ympyrä sulkeutuu.

Se on aivan normaalia elämän kulkua ja siksi ymmärrän, että sen muuttuminen pelottaa tulevia vanhempia ja näin ollen tehdään se abortti/jätetään vammainen adoptoimatta.

No olisko siksi että pahasti vammaisten elämä on epäinhimillisen vaikeaa? Puheen tuottaminen on hankalaa tai lähes mahdotonta, ei pysty liikkumaan ja syntymästä kuolemaan pitää olla se hoivaaja-auttaja siinä. 

Tiedän tapauksen, joka on ollut koko ikänsä sairaalahoidossa tai sitten sillä on kotona ollessaan ollut 3-4 hoitajaa jotka ovat vuorotellen olleet seurana vuorokauden ympäri, myös sen nukkuessa koska vanhemmilla on töitä ja muita lapsia. 

Ei osata sanoa haistaako, maistaako, näkeekö kunnolla, millainen on aivotoiminta, ymmärtääkö puhetta yms. Tapaus saa usein kohtauksia, jolloin ollaan taas pitkään sairaalassa. Tämä on koko perheelle todella raastavaa, ja niin kamalalta kuin tämä kuullostaakin, olisi helpompaa jos lasta ei olisi. Joten se mussutus rakkaudesta ei kuulu näihin tapauksiin. Se ei paranna lasta eikä helpota kenenkään oloa, eivätkä vanhemmat osaa kuvitellakaan etukäteen kuinka raskasta sellainen on. Ottakaa ne vaaleanpunaiset lasit silmiltänne ja tehkää vaikka päivä töitä vammaisten parissa. Ei missään iloisten teinien down-asuntolassa, vaan oikeasti vammaisten parissa.

Eläminen on arvokasta. Sairaalahoidossa 24h vuorokaudessa oleminen ei ole elämistä, se on vaan elossa pitämistä. Ja ei, minusta esim. onnettomuuspotilaan pitäminen koneissa hoitojakson ajan ei ole väärin. Minusta on hienoa, että vanhemmilla on mahdollisuus päättää pitääkö vammaisen lapsen vai ei. Mitä adoptioon tulee, kuka haluaa sitoa itsensä tuollaiseen ja lisäksi joka kohtauksen alettua pelätä, että nytkö lapsen henki lähtee? Se ei ole tavallista vanhemmuutta josta adoptiovanhemmat haaveilevat. Ottaisitko kukaan vapaaehtoisesti harteilleen tuollaista taakkaa?

Kehitysvammaisuudessa on aste-eroja, esim. Down-lapset ei todellakaan ole sairaalassa asuvia!!

Koska kukaan ei halua adoptoida vammaisa.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 10:50"]

Ap toistaa vielä; miksi terveen lapsen antaminen adoptioon on hyväksyttävämpää kuin vammaisen lapsen? Vastauksia kiitos.

[/quote]

Mä en tiedä tilastoista sen tarkemmin, mutta olisiko ap itse siis valmis adoptoimaan oikeasti vammaisen lapsen? Erityisesti vaikeavammaisen, jonka alkuelämä olisi pelkkää sairaalassaoloa, kipua, erilaisia leikkauksia ja muita operaatioita? Lapsen, joka ei koskaan oppisi minkäänlaisia elämän perustaitoja?

Eli mun mielestä on väärin pestä oma omatuntonsa synnyttämällä se vammainen lapsi ja sitten jättää se oman onnensa nojaan. Koska totuus on se, että vammaisen kohdalla lapseen kiintyminen on vielä todella paljon epätodennäköisempää, kuin terveen lapsen.

Uskon, että lapsi jää laitoslapseksi, ei kukaan adoptoi vaikeavammaisia lapsia. Mieti nyt järjelläsi. Kuka haluaisi adoptoida lapsen, jonka omaishoitajaksi pitäisi ruveta loppuelämän ajaksi?

Kehitysvammaisuudessa on aste-eroja, esim. Down-lapset ei todellakaan ole sairaalassa asuvia!! 

---

Oletko tyhmä? Mielestäni tuossa lukee että asuntola. Se on siis kodinomainen asuntola itsenäistyville mutta apua tarvitseville kehareille, myös downeille

En ole AP, mutta miksi lapsi jolla on esim. kuolettava syöpä ja hänen perheensä saavat paljon enemmän myötätuntoa kuin kehitysvammainen lapsi ja hänen perheensä? Kun syöpälapsi kuolee se on niin traagista ja kauheaa, kun vammainen lapsi kuolee niin se on luonnonlaki ja parempi niin, kun on niin kallistakin yhteiskunnalle ja pääsi kärsimyksistään. Ihan kuin kehitysvammaista lasta ei voisi tai saisi rakastaa samalla lailla kuin ketä muuta lasta tahansa, jonka terveydentila horjuu ja joka tarvitsee erityistä hoitoa ja tukea. Ja toisaalta, syöpäkin on tavallaan luonnonlaki jkoska joku siihen aina sairastuu ja lasten kohdalla se ei ole vältettävissä vaikkapa elämäntapamuutoksilla.