Perätila: sektio, kääntöyritys vai pt-synnytys?

Minulla huomattiin perätila vasta tosi myöhään (oma terkka oli lomalla, niin toinen terkka huomasi) rv 36. Lähdin ultraan siltä istumalta ja seuraavana päivänä oli kääntöyristys. Ei onnistunut, koska lapsi oli jo laskeutunut ja peppu niin syvällä.

Valitsin sektion lapsen turvallisuuden vuoksi. Pelkäsin lapsen vammautuvan synnytyksessä. Esikoinen ei meinanut mahtua tulemaan ja autettiin imukupilla. Esikoinen oli 3310g ja tämä perätilavauva 3595g.

Mulla huomattiin perätila vasta 39+4. Oma terkka oli jossain ja harjoittelija uskoi, kun sanoin ettei kyllä tunnu että olisi raivotarjonnassa ja tutki paremmin. Sain ajan ultraan 39+5 Lääkäri ei suositellut ensimmäiseksi synnytykseksi perätilaa, kun röntgeniin ei enää ollut aikaa. 

Sektio tuli siis itellekin hieman yllätyksenä, mutta sujui onneksi kaikinpuolin hyvin ja pääsin nopeasti jaloilleni eikä kipuja ollut kuin parina ekana päivänä ja muulloin vain sänkyyn kiivetessä tai alas tullessa. Imetys/maidontulon kanssa ei ollut mitään ongelmia.

Minä valitsin perätilasynnytyksen. Kyseessä oli toinen lapsi. Synnytys ei ollut mitenkään vaikea, itse asiassa paljon helpompi kuin ensimmäisen normaalitarjonnassa olleen lapsen synnytys, luultavasti vaan siksi koska en ollut enää ensisynnyttäjä. 

Ensisynnyttäjänä valitsisin ehdottomasti sektion.

Itse synnytin 1.vauvelin normaalisti ja synnytys meni ihan ok kaikin puolin mutta repesin aika pahasti vaikka vauva oli pieni alle 3kg. Voin vain kuvitella miten pahasti olisin revennyt jos olisi ollut vielä perätilassa kun nähtävästi minun kudostyyppini ei ole kovin "venyvä".

Kiitos vastauksistanne! Itse ajattelin, etten suostu käännösyritykseen, kun luin jostain, että pt:lle voi olla joku muukin syy, kuin se että vauvaa vain huvittaa istua kohdussa. Kuten esim. napanuora lyhyt tai kaulan ympärillä. Lisäksi viimeisen kuukauden aikana vauva ei ole ollut kertaakaan pää alaspäin. Jos olisi välillä edes ollut pää alaspäin, voisin tuota käännöstä harkita... Ap