Erota vai ei?

Olemme seurustelleet muutaman vuoden ja viimeisen niistä elänyt kaukosuhteessa, nähty on kumminkin melkein joka viikko. Olen suhteemme aikana jo muutaman kerran ihastunut toiseen ja tämän vuoden aikana se kävi taas. Tämän toisen kanssa tuntuu olevan paljon yhteistä ja näemme myös useammin kuin poikaystäväni kanssa. En ole pettänyt fyysisesti enkä koskaan tekisi sitä. Tämä toinen ei enää jaksa odottaa päätöstäni erosta, kun olen sitä jo niin pitkään jahkannut ja vaihtanut, joten tällä hetkellä emme ole yhteyksissä. Olemme sopineet poikaystäväni kanssa, että yritämme vielä ja jos ei tunnu hyvältä niin sitten antaa olla. Aina kun ollaan yhdessä, olen iloinen ja kaikki sujuu hyvin, mutta kun olen yksin, samat epäilykset täyttävät mielen ja ikävöin tätä toista. En ymmärrä mikä minua vaivaa, miksen voi vain keskittyä ylläpitämään suhdettani, joka on kuitenkin ns. "paperilla" hyvä: ei ole ollut pettämistä, väkivaltaa, mustasukkaisuutta (aiheetonta) tai muutakaan negatiivista. Ainut, mikä ei toimi on seksi, mutta syytän tästä itseäni: miten se voisikaan toimia, jos ihastun toisiin ja käyttäydyn näin epäreilusti. Tällä hetkellä ainut, mitä toivon on että saisin mielenrauhan ja saisin omat epäilykseni ja ahdistuksen loppumaan, mutta en tiedä miten. 

Muilla kokemuksia ihastumisesta toiseen tai eropäätöksestä ylipäätään?