Muita, jotka ei löydä omaa alaansa?

Up

Minä uskon ap, ettet todellakaan ole yksin. On paljon ihmisiä, jotka kokevat olevansa väärällä alalla, mutta jatkavat nykyisissä töissään, koska eivät tiedä, mitä muuta tekisivät tai koska uudelleen kouluttautuminen on liian hankalaa ja veisi useita vuosia eikä taloudellinen tilanne sitä sallisi.

Minulla samanlaisia ajatuksia. Asiakaspalvelua olen tehnyt vuosia, mutta sitä en jaksa kuin max 2 vuotta yhdessä firmassa jonka jälkeen lähtö on tullut kun työsuhdetta ei ole jatkettu. Määräaikaisuuksia toisensa perään. Minua kiinnostaa monikin ala mutta mikään ei tarpeeksi, niin että jaksaisin opiskella sen 3-4 vuotta. Täytin juuri 30 v enkä vieläkään tiedä mikä minusta tulee isona :)

Tuo oma ala on vähän kuin "se oikea", ei niitä olekaan. Toki voit kouluttaa itsesi ihan miksi haluat, mutta jos motivaatiota ei ole, niin ei ne muutkaan alat siitä sopivammiksi muutu.

Sama täällä. Olen 31v ja työskennellyt nyt 5 vuotta samassa työpaikassa taloushallintoalalla. 

Ei voisi vähempää kiinnostaa mutta enpä keksi mitään muutakaan mitä haluaisin tehdä. Eli kärvistely jatkuu. 

Onneksi nykyään ei enää tarvitse jämähtää ensimmäisenä valittuun ammattiin, vaan voi helposti opiskella lisää, jos siis keksii mitä haluaisi kokeilla.

Voisiko se olla joku muu terveydenhuollon moniammatillisisesta porukasta: vaikka osastonsihteeri, fysioterapeutti, potilaskuljettaja?

Tai jokin ihan muu?

Työkkärin ammatinvalintapalveluja voi käyttää vaikka olisikin parhaillaan työsuhteessa, eli tekemään kaikenlaisia palikkatestejä sitten vaan :)

Mä painiskelen tietyllä tapaa saman ongelman kanssa. Mulla vaan tilanne niin, että olen kouluttautunut hoitajaksi ja haluaisin työtä tehdä enemmän kuin mitään muuta, mutta viimeksi kun olin töissä niin minulta vietiin itseluottamus omiin taitoihini ja ammattiylpeyteni (ehkä väärä sana, en keksi muutakaan..). Minut lyötiin maahan täysin kertomalla miten en osaa mitään, olen hyödytön, kukaan ei löydä minusta mitään hyvää ja ainoa positiivisyys mitä minusta löydettiin oli se, että olen mennyt töihin kun listoissa vuorot oli.

Olen tuon jälkeen ollut työttömänä enkä tiedä uskallanko enää koskaan hakea töihin semmoiselle alueelle hoitoalalla mihin haluaisin ja jonne sydämeni haikaa joka ikinen päivä ja hetki. :(

Olen koittanut miettiä itselleni toista ammattia, mutta mikään muu ei vaan kiinnosta yhtään. Haluaisin vain saada arvostusta ammattitaitoani kohtaan, koska tiedän etten ole niin huono kuin mitä tämä entinen esimieheni antoi ymmärtää.

Ammatinvalintapsykologina voin kertoa, että sinulla on kohtalontovereita. Aika moni haaveilee työstä, joka olisi mukavaa ja kivaa ja johon olisi aina mukava mennä. Tuskin ikinä olemme siinä tilanteessa, että kaikki voisivat tehdä vain tallaisia töitä. Jos kaikki tekisivät sitä mitä haluaisivat, olisi meillä aivan liikaa esim. taiteilijoita, media-alan ihmisiä ja luontoalan tutkijoita. Olen sanonut ihmisille, että jos eivät työllisty unelmien alalle, niin kannaatta harrastaa sitä. AP:n ongelma tuntuu olevan, ettei hänellä edes ole unelmien kiinnostuskohdetta. Tämäkin on yleistä. Ei olla tyytyväisiä muttei tiedetä mitään muutakaan, joka kiinnostaa. Tällaisissa tilanteissa sitä muuta ei välttämättä löydy. Voisit silti kokeilla avo-ohjelman tekoa: www.mol.fi/avo. Muista lopettaa loptus-sanan kautta, että saat tallennettua tuloksesi ja pääset niihin myöhemminkin. (Töitä tulee tehtyä näköjään vapaa-ajallakin, minä todella pidän työstäni ;)

Vanha ketju, mutta itselleni ajankohtainen. Hoitoalalla olen ollut pian 10 vuotta ja lähes koko ajan ala on tuntunut väärältä. Olen yrittänyt miettiä mikä ammatti olisi sellainen missä viihtyisin mutta en keksi mitään.

Ikäni ollut talouspäällikkönä ja harvoin nämä hommat nappaa.......diplomaattina olisi varmaan ollut kivaa

No tuleepahan kohtalainen liksa säännöllisesti mutta tämä ainainen vuodenvaihteen härdelli ja kiirekaaos

Vierailija kirjoitti:

Ikäni ollut talouspäällikkönä ja harvoin nämä hommat nappaa.......diplomaattina olisi varmaan ollut kivaa

No tuleepahan kohtalainen liksa säännöllisesti mutta tämä ainainen vuodenvaihteen härdelli ja kiirekaaos

Hoitoalalta ei löydy hyviä puolia. Palkka on surkea ja vuorotyö pilaa terveyden.