Toimittaja: "Pakkoruotsi on lehmänkauppaa"

"Suomalainen puoluejärjestelmä sai alkusysäyksen vuoden 1863 valtiopäivistä. Ensin syntyi Suomalainen puolue edistämään suomen kielen asemaa. Tätä vastustamaan perustettiin Ruotsalainen puolue.

Paljon on vettä virrannut Vuoksessa sitten kieliriidan. Molemmilla riidan osapuolilla on nykyäänkin kansanedustajia. Puolueiden nimet ovat nykyisin kokoomus ja RKP. Tämänhetkistä poliittista karttaa katsottaessa on ironista, että molemmat ovat kieliriidan jälkikasvua.

Toiselle kouluruotsi on taakka, toiselle kyse on ihmisoikeuksien toteutumisesta. Pakkoruotsi on kuitenkin aina ollut olemassa. Vai onko? Todellisuudessa kouluruotsi muuttui pakolliseksi vasta 1970-luvulla tehdyssä peruskoulu-uudistuksessa.

Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkanen on sanonut RKP:n kiristäneen pakkoruotsin osaksi peruskoulu-uudistusta. Uudistus suunniteltiin alun perin siten, että toinen kotimainen jäisi vapaaehtoiseksi.

Vuoden 1968 presidentinvaaleissa Urho Kekkonen oli antanut tukensa ruotsin kielelle. Presidentinvaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa haluttiin maltillinen palkkaratkaisu. Tähän tarvittiin valtalaki, joka taas vaati RKP:n äänet eduskunnassa.

RKP:n puheenjohtaja Jan-Magnus Jansson asetti pakkoruotsin ehdoksi hallitusneuvotteluihin osallistumiselle. Yleisen edun nimissä RKP:n vaatimuksiin taivuttiin. Kokoomus seurasi tilannetta poliittisesta paitsiosta.

Kun kansalaisaloitetta kouluruotsin vapaaehtoisuudesta tulee uudelleen suureen saliin, on kokoomus kaikkea muuta kuin paitsiossa. Eduskunnassa kannatus jakautuu melko tasan. Aloite voi mennä läpi, jos kokoomus ei noudata ryhmäkuria.

Kokoomuksen kenttä kallistuu vapaaehtoisuuden puolelle. Paljon riippuu siitä, tukeeko Alexander Stubb suomenruotsalaisia ystäviään ja kävelee edeltäjänsä tavoin demokratian yli, vai annetaanko kansanedustajille omantunnonvapaus."

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Kolumnit/2014/07/02/Pakkoruotsi+on+lehm%C3%A4nkauppaa/2014117568803/67