Olenko pettänyt miestäni?
Harrastukseni parissa olen tavannut jo vuosia sitten erään miehen. Huumorimme kohtasi ja vitsailimme paljon. Meitä kutsuttiin jo pariskunnaksi ja naureskelimme vain asialle.
No, lähettelimme toisillemme muutamia viestejä, ihan tavallisia sellaisia ja juttelimme myös facebookissa. Viestittely oli flirttailevaa ja aloinkin epäillä, että mies on ihastunut minuun. Flirttailin entistä enemmän ja nautin vain huomiosta jota sain ja kerroinkin, että pidän miehestä liikaakin (halusin oikeastaan testata, olenko epäilykseni kanssa oikeassa). Lopulta kun mies tunnusti olevansa minuun ihastunut ja pyysi treffeille minä kieltäydyin. Sanoin olevani parisuhteessa (jonka mies tiesikin) ja kieltäydyin kutsusta. Otin etäisyyttä mieheen...
Nyt vuosia myöhemmin näin valokuvan, jossa pussaan humalassa miestä poskelle. Jokin "vitsihän" siinäkin on taustalla, mutta en muista itse tapahtumaa ollenkaan.
Nyt omatunto kalvaa, pitäisikö minun kertoa miehelleni? Tai mitä edes kertoisin? Olin yhteyksissä mieheen jonka treffikutsuista lopulta kieltäydyin? Olen antanut pienen suukon hänen poskelleen, vaikka se ei ole merkinnyt mitään? Enkä edes asiaa todellakaan muista!
Apua!
Kommentit (18)
Nö höh, älä nyt viitsi. Turhaan aiheutat pahaa mieltä miehellesi kertomalla tuon. Eihän tuossa edes ole mitään...
Olit ainakin törkeä sitä miestä kohtaan, jonka annoit ymmärtää. Sikamaista narsismia.
No haloo, miksi kertoisit? En ymmärrä. Mitä hyötyisit? Ennemmin kärsisin sinuna siitä, että leikit sen toisen miehen tunteilla vähän liian pitkälle ihan vain oman egosi nostatuksen myötä. Toivottavasti hän ei ollut missään nimessä vakavissaan ihastunut sinuun.
Antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa;)
Pöh. Unohda koko juttu. Mitään ei ole tapahtunut.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 23:42"]
Pöh. Unohda koko juttu. Mitään ei ole tapahtunut.
[/quote]
Paitsi että toi käytti sitä viatonta miestä hyväksi.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 23:39"]
Olit ainakin törkeä sitä miestä kohtaan, jonka annoit ymmärtää. Sikamaista narsismia.
[/quote]
Täsmälleen samaa mieltä. Olen kokenut saman erään lapsellisen miehen taholta ja voin sanoa, että rakkaussuru, jonka tällainen pelleily aiheutti oli isoin ikinä ja satutti todella pahoin.
Ap onkin tuplalapsellinen, nyt miettii, että lähinnä vain pahoittaisi miehensä mielen tuommoisesta kertomalla ja toisekseen leikki vain toisen osapuolen tunteilla.
Mielestäni varatun naisen iskeminen on lähes yhtä typerää kuin toisen tunteilla leikkiminen. En osannut aluksi ottaa miestä edes tosissaan, sillä hän tiesi, että minulla on mies. Minusta se oli vain huvittavaa.
-ap
Olikohan siinä pusussa nyt mitään vitsiä taustalla..? Miksi sä asiaa muuten miettisit. Kerro vaan miehellesi, takuulla on vaan mielissään.
Pidä kuva tallessa!
Ehkä sinulle käy kuten eräälle lähisukulaiselleni. Hän suuteli työpaikan näytelmässä erästä työkaveriaan, ja tästä on valokuva todisteena. Kumpikin oli tahoillaan naimisissa ja asia ok.
Joitakin vuosia sitten nämä työkaverit menivät keskenään naimisiin.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 23:48"]
Mielestäni varatun naisen iskeminen on lähes yhtä typerää kuin toisen tunteilla leikkiminen. En osannut aluksi ottaa miestä edes tosissaan, sillä hän tiesi, että minulla on mies. Minusta se oli vain huvittavaa.
-ap
[/quote]
No minkäs hän tunteilleen voi ja sen jälkeen KUN ITSE ROHKAISIT. Ei hän varmaan tullut väliinne ihan yksikseen...? Jos todella ajattelet noin olet ällöttävän itsekeskeinen. Etkö itse pidä moraalittomana omia puheitasi kun olit varattu?? Miehen pelkät tunteet eivät vielä moraalittomia ole.
Mutta kerro miehellesi, sähän haluat olla siveyden sipuli.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 23:45"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 23:42"]
Pöh. Unohda koko juttu. Mitään ei ole tapahtunut.
[/quote]
Paitsi että toi käytti sitä viatonta miestä hyväksi.
[/quote]
Mitään kertomisen arvoista ei ole tapahtunut.Ap,toimintasi oli moraalisesti arveluttaa,mutta ei se tapahtunutta muuta vaikka kertoisit miehellesi mitä.Menneisyyttä ei voi muuttaa,mutta tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
Huumorini muutenkin on hieman ronskin puoleista, raja "moraalittoman" puolelle on ollut hämärä. Tietysti kadun tekosiani ja tiedän, että tältä toiselta mieheltä minun pitäisi anteeksi pyytää, että annoin ymmärtää...
-ap
Se, että olit varattu ei ole mikään ihastumissuoja. Totta kai sinuun saatetaan ihastua, vaikka olisit naimissa tai mitä ikinä. On sinun tehtäväsi pysyä uskollisena (taitaakin olla vaikeaa) ei närkästyä siitä, että joku kehtaakin sinulle tunteitaan näyttää.
Kun sanoit, että "vain nauroitte" puheille, että olette pariskunta, niin luultavasti sinä vain nauroit, mies ei pelkästään nauranut ja luuli ettet sinäkään.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 00:01"]
Huumorini muutenkin on hieman ronskin puoleista, raja "moraalittoman" puolelle on ollut hämärä. Tietysti kadun tekosiani ja tiedän, että tältä toiselta mieheltä minun pitäisi anteeksi pyytää, että annoin ymmärtää...
-ap
[/quote]
Pitäisi niin pitäisi, mutta onko se nyt hiukan liian epämiellyttävää sitten kuitenkin... eikö?
...teille ronskeille ihmisille.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 23:48"]
Mielestäni varatun naisen iskeminen on lähes yhtä typerää kuin toisen tunteilla leikkiminen. En osannut aluksi ottaa miestä edes tosissaan, sillä hän tiesi, että minulla on mies. Minusta se oli vain huvittavaa.
-ap
[/quote]
Jos tämä olisi koko totuus, niin asia ei vaivaisi omaatuntoasi pätkääkään. Mitä sä nyt oikein selität?
Vai onko se tämä "en aluksi osannut ottaa miestä edes tosissaan". Myöhemminkö jo otitkin? Ihastuit itsekin ja se oli miehen syy? Ulkoista, ulkoista kaikki toisen syyksi vaan, se toinen mies melkein pakotti sinut pettämään, itsessä ei syytä ollut ollenkaan, ehei!
Säästä tää stoori siihen kun miehesi pettää sinua ja avautuu. Voit sitten kertoa: "ähäkutti, mä tein sen jo ennen sua! Tai ainakin melkein... (ottaiskohan se mies mut vielä?)".
Parempi antaa olla. Kertominen ei hyödyttäisi mitään enää ja vaan saattaisi loukata miestäsi turhaan.