Lue keskustelun säännöt.
Vauva 7kk alkanut vierastaa ukkia, mikä neuvoksi?
01.07.2014 |
Vauva on aiemmin "hyväksynyt" ukin, mutta nyt on kasvavassa määrin alkanut vierastaa paljon, vaikka melko useasti nähdäänkin. Mummu kelpaa kyllä hoitajaksi. Ukin sylissä ei halua olla ja joskus pelkästään samaan huoneeseen tuleminenkin aiheuttaa itkun.
Tilanne on surullinen varsinkin ukille, jolle vauva on tärkeä, mutta myös meille vanhemmille, jotka haluaisimme vauvalle läheiset välit koko perheeseen.
Neuvoja/kokemuksia kaivattaisiin, miten tästä päästäisiin yli vai auttaako vain aika?
Kommentit (13)
Se menee ihan itsellään ohi ja on niin normaalia kuin olla voi. Voi mennä hyvinkin nopeasti ohi,mielestäni kauheasti kannata tehdä siitä numeroa. Varmasti ukkikin ymmärtää,mistä johtuu eikä pahoita mieltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika vain auttaa. Aikuisen pitää ymmärtää, että tuo kuuluu normaaliin kehitykseen, eikä loukkaantua. Läheiset välit ei kaadu vauva-ajan vierastamiseen.
No tuo nyt on aivan normaalia ja jo 1,5 v tilanne voi.olla ihan eri. On näitä nähty, vauva/taapero pelkää miehiä/partaisia miehiä/kaljuja/silmälasipäisiä eikä asialle todellakaan voi tai tartte tehdä yhtään mitään. Aika tekee tehtävänsä. 7 kk on ihan pieni, ei sen vierastamisista saa tehdä mitään johtopäätöksiä saati pahoittaa mieltään. Tulee mieleen, että onko vauva perhepiirissä eka ja eka lapsenlapsi eikä juuri olla oltu tekemisissä pienten kanssa kun tuommoinen normaali juttu häiritsee?
Tuo on ihan normaalia ja menee ohi aikanaan. Älä kiinnitä huomiota liikaa asiaan, ukin aika tulee vielä!
Ihan ohiksena nyt kysyn, että voiko vierastamista jotenkin helpottaa, miten siihen kannattaa reagoida, mistä se johtuu, voiko sitä mitenkään estää tulemasta ja kauanko se kestää?
Itsellä esikoinen 3kk ja parhaan ystävän vauva 5kk, joten ihan ennakoivaa kyselyä kun nyt sattui ketju kohdalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ukin kannattaa olla noteeraamatta vauvaa mitenkään. Eli hän ei lähesty eikä tervehdi vauvaa lainkaan. Muut ihmiset (sinä, mummu) juttelette ja hymyilette ukille paljon ja ystävällisesti. Vauva saa rauhassa tarkkailla tilannetta. Ennen pitkää hän ottaa itse kontaktin ukkiin. Silloin ukki vastaa kontaktiin.
Tämä pätee kaikkiin tilanteisiin, joissa vierastavassa iässä oleva vauva tapaa uusia / "jänniä" ihmisiä.
Minulla on ystäviä, joilla on tuon ikäisiä lapsia. He alussa ihmettelivät, kun tavatessamme en millään lailla tervehtinyt heidän vauvojaan. Käytän aina tapaamisessa n 5 minuuttia alussa niin, että en vilkaisekaan vauvaa, vaan katson pelkästään vauvan vanhempia. Annan vauvan huomata, että vanhemmat ovat rentoja ja rauhallisia seurassani. Usein on käynyt niin, että muutaman minuutin kuluttua vauva tosiaan esim. ojentaa kätensä minulle tai alkaa ääntelemällä ja hymyilemällä itse hakea kontaktia minuun. Olen turvalliseksi havaittu kiinnostava tuttavuus. Ja vanhemmat ihmettelevät, kun "vauva niin usein vierastaa, miten se ei nyt..."
Itse opin tuon toimintatavan aikanaan oman vauvani lääkäriltä. Kannattaa kokeilla!
No eikö se liity ihan siihen että vauva tajuaa olevansa äidistä erillinen olento. Tärkeä vaihe psykologisessa kehityksessä siis, voimakkuus toki vaihtelee yksilöittäin mutta ei siis estettävissä, eikä pidäkään olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 22:40"]
Ihan ohiksena nyt kysyn, että voiko vierastamista jotenkin helpottaa, miten siihen kannattaa reagoida, mistä se johtuu, voiko sitä mitenkään estää tulemasta ja kauanko se kestää?
Itsellä esikoinen 3kk ja parhaan ystävän vauva 5kk, joten ihan ennakoivaa kyselyä kun nyt sattui ketju kohdalle.
[/quote]
Ei voi estää, se on normaali kehitysvaihe. Joillain sitä on enemmän ja joillain vähemmän, mutta sen puuttuminen kokonaan on huono juttu ja voi ennakoida ongelmia sosiaalisessa kehittymisessä. Vauvaa kannattaa tutustuttaa omaan tahtiinsa eri ihmisiin niin hän hiljalleen kehittyy sosiaaliseksi, mutta vierastuskautena ei saa esim. pakottaa vierastettavan syliin. Kestää minkä kestää, joillekin tulee useita kausia, jotkut vierastavat yli puoli vuotta putkeen. Suunnilleen kaikki normaalia, paitsi vierastamisen puute.
Vierastus johtuu siitä että vauva hiljalleen ymmärtää että on erilaisia ihmisiä, äiti ym. tutut sekä muita, vieraampia ihmisiä. Kaikki eivät olekaan samanlaisia.
Ei kannata reagoida millään muulla lailla, kuin olemalla pakottamatta vauvaa mihinkään epämieluisaan, sillä kyllä se vierastaminen ajallaan häviää.
Mun tyttö aloitti vierastamisen samaan aikaan. Toinen pappa oli ok vaikka näki harvoin mutta toinen ei vaikka näki useammin. Vierastaa edelleen. Myös veljeäni ja kaverien miehiä vierastaa mutta mitä tiheämpään on vierailulla, sen helpompaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis kysyy vielä että vierastaako kaikki vauvat kaikkia ihmisiä? Tai siia noin kysyttynä kuulostaa tyhmältä, tarkoitin että onko mahdollista ettei lapseni vierasta missään vaiheessa esim kummiaan, vaikkei joka päivä näekään?
Ystävän vauva on vierastanut setäänsä, mutta minua ei lainkaan, vaikka näkee setäänsä useammin. Voiko siis olla ettei minua alkaisi vierastamaankaan?
Voi elämä kuinka tyhmäksi voi itsensä tuntea välillä..
Ei vierasta kaikkia. Luin jostain että on tavallisempaa että vauva vierastaa miehiä kuin naisia, ja sitä oli selitetty sillä että (vieras) mies on pienelle lapselle suurempi uhka kuin (vieras) nainen.
Ne jutut mitä vauva vierastaa voivat olla aika tarkkoja. Esikoiseni alkoi huutaa suoraa huutoa aina välittömästi kun näki kaljuuntuvan miehen. Kokonaan kaljut miehet tai naiset eivät aiheuttaneet vastaavaa reaktiota enkä keksinyt muuta yhteistä piirrettä näille paniikki-itkukohtauksille, jotka tulivat vaikka vauva oli mun sylissä ja miehet suht pitkän etäisyyden päässä. Muita se tyytyi vierastamaan hillitymmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
*Muita miehiä se tyytyi vierastamaan hillitymmin. Naisille se on pahimpienkin vierastamiskausien aikana mennyt suoraapäätä "juttelemaan".
Aika auttaa. Toi on normaali vaihe. Älä missään nimessä painosta lasta. Pitkittyy ja vaikeutuu vaan vaihe sit.