Onko kenellekään enää syynä mennä töihin lasten

Minä menin takaisin töihin rahan vuoksi. Ja ehkä vähän senkin, että alkoi pää hajota kotona olemiseen. Olen huono äiti, saa kivittää.

Moni töihin menevä ei sano, että raha on se syy, vaikka sillä on iso merkitys. Varmasti myös pelko siitä, että "tippuu kärryiltä" eikä sen jälkeen enää etene työelämässä, ajaa töihin.

Moni kotiin jäävä ei myöskään sano, että todellinen syy kotonaoloon on työttömyys. Eli oikeasti ei ole sellaista vaihtoehtoa, että menisi töihin, koska työpaikkaa ei ole eikä sitä saa, vaikka hakisi.

No kyllä minulla oli. Olisin halunnut olla kotiäiti vaikka siihen asti kun lapset menee kouluun, ja sydäntä särki laittaa jo vuoden ikäisenä hoitoon, mutta pakko, koska mieheni on pienituloinen ja minä se perheen päätienaaja. Minun pitkä kotiäiteilyni olisi tarkoittanut että olisi pitänyt luopua ainakin talosta ja muuttaa johonkin kerrostaloasuntoon, mitä ajatusta inhoan.

Miksei miehesi jäänyt kotiin?

Minä menen takas töihin rahan takia. Taloudellisista syistä en pysty jäämään hoitovapaalle.. Tunnuttaa pahalle laittaa lapsi niin pienenä päiväkotiin, mutta ei voi mitään.

Raha on yksi syy, mutta monella alalla (esim tietotekniikkaan liittyvillä) on se, että jos olet vasta hiljattain valmistunut ja saanut työpaikan ja päätä sitten olla kolme - vuotta vaan kotona niin se ala menikin sitten aimo harppauksen eteenpäin. Ei pääse enää kauheen helpolla mukaan ja opiskelut monen vuoden opiskelut meni hukkaan. Siksipä mä palaan töihin syksyllä, neljäksi päiväksi viikossa. Pikkunen kaksi vuotias.

Ja nyt ne, jotka tulevat huutamaan "Pakkoko se lapsi oli siihen väliin tehdä ja plaa plaa plaa" niin kqaikkea ei voi suunnitella, onnekkaita sattumia tapahtuu ;)

Köyhyys on häpeä. Ja se on häpeä, että en ole saanut hyvin tienaavaa miestä (raukka minä).

Rahat loppuu, syödä pitää, laskut maksaa, eikä kiinnosta joka perkeleen senttiä laskea ja miettiä voiko ostaa jotain extraa mikä maksaa 5€, siksi töihin.