Lue keskustelun säännöt.
Miksi pitäisi elää pula-aikaa edelleenkin?
29.05.2014 |
Miksi niin monille kaikenlainen piheily ja säästäminen säästämisen vuoksi on niin ihanteellista? Ymmärrän että kerskakulutus ja ehjän tavaran roskiin heittämisen kyllästymisen takia on järjetöntä ja pahan päivän varalle on hyvä olla muutama tuhat euroa jossain; mutta miksi ei saisi valita järkevästi laadukkaita ostoksia ja nauttia elämästä tässä ja nyt?
Itselläni on yksi tuttu, joka on tehnyt kahta työtä vuosia ja siten säästänyt itselleen kaksi velatonta asuntoa, joista toisen vuokratuloilla rahoittaa aina uusia asuntoja, nyt niitä on 4 yhteensä. Mutta ei osta itselleen edes ehjiä talvikenkiä "kun ei ole rahaa" ja pihistelee ruoassa ja vaatteissa ja kaikessa muussakin; mikään ei saisi maksaa mitään. En vaan ymmärrä mitä iloa tuosta elämäntyylistä on?
Kommentit (21)
Mitä iloa on pestyistä leipäpusseista ja jogurttipurkeista kertakäyttömukeina -säästämisketjusta napattuna_?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut uskovat olevansa parempia ihmisiä ja elävänsä parempaa elämää, kun he kärsivät. Toiset taas eivät usko näin.
Ne luulee että rahan saa kuollessaan mukaan.
MInä olen tuollainen halveksittava pula-ajan säästäjä. Sattumalta sairastuin vakavasti samaan aikaan hyvän ystäväni kanssa. Minä pääsin nopeasti yksityiselle puolelle hoitoon, lääkityksessä ei tarvinnut turvautua halvimpiin ja usein tehottomimpiin valmisteisiin ja muutamassa vuodessa paranin, joskin käyn edelleen tarkastuksissa. Ystäväni oli siihen asti nauttinut elämästä ja oli hoitojen alkaessa kohtalaisen rahaton. Hän oli hoidossa julkisella puolella, missä lääkärit vaihtuivat ja hoitotulokset olivat vaihtelevat.
Me molemmat olimme hoitojen ajan vailla palkkatuloja, mutta minulle se ei ollut ongelma, koska sain koko ajan pääomatuloja. Ystäväni joutui myymään asuntonsa.
Hän on nyt kuollut, minä olen elossa. Mieluummin elin turvattua elämää sairaudesta huolimatta kuin olisin joutunut sairauden vuoksi luopumaan kaikesta.
Sairastumista varten mulla on sairauskuluvakuutus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pula-ajan lasten jälkeläisiä, ehkä lisäksi päähän isketty kieroutunutta kristinoppia tyyliin "kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat". Ihmisarvo = mammonan määrä. Tälle on myös historiallista taustaa ajalta, jolloin äänioikeus (vain miehillä) oli sidoksissa omaisuuden määrään.
Mitään et mukaasi saa,kun arkun kansi klapsahtaa kiinni.ei kaikkien tarvitse rakentaa elämän/arjen ympärille prameita puitteita.onnellinen voi olla tyytyen vähempäänkin.oli rahaa tai ei.eniten tämä asia saa ihmetystä muissa ihmisissä..ei niinkään asian omaisessa itsessään.ihminen on ihmiselle susi! Miten on niin vaikeaa tajuta,että jotkut haluaa elää ilman turhaa kuluttamista jne..voivat olla jopa onnellisempia,kuin muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään et mukaasi saa,kun arkun kansi klapsahtaa kiinni.ei kaikkien tarvitse rakentaa elämän/arjen ympärille prameita puitteita.onnellinen voi olla tyytyen vähempäänkin.oli rahaa tai ei.eniten tämä asia saa ihmetystä muissa ihmisissä..ei niinkään asian omaisessa itsessään.ihminen on ihmiselle susi! Miten on niin vaikeaa tajuta,että jotkut haluaa elää ilman turhaa kuluttamista jne..voivat olla jopa onnellisempia,kuin muut.
Meillä ei eletä pula-aikaa.
Ostetaan kaupasta kalleinta paistia, käydään kalleimmissa hotelleissa ja ajetaan hienoilla autoilla.
Huudellaan huvilan kuistilta rahvaalle hävyttömyyksiä ja heitellään ohikulkijoita shamppanjapullon korkeilla.
No, meillä on kyllä mitä törsätä, pätäkkää löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta "jos mitään ei mukaansa saa", niin miksi tuollaiset saidoilta vaikuttavat ihmiset tekee kahta työtä ja panee rahaa niihin sijoitusasuntoihin? Jos ei kerran tarvitse rahaa kuluttamista varten, eikä ole kuoleman jälkeen ottamassa sitä mukaansa, niin miksi he käyttää aikansa rahan tienaamiseen ja säästämiseen?
Ymmärrän että voi olla onnellinen ilman ehjiä talvikenkiä tai ruokaa, ehkä joku haluaa ehdottomasti elää askeettisesti. Mutta ei se ihan kaikkein järkiperäisimmältä ratkaisulta tunnu... Tietysti voi olla joku salainen tavoite, tehdä omana elinaikanaan mahdollisimman paljon rahaa ja jättää se kaikki perintönä hyväntekeväisyyteen. Toivottavasti ei omille lapsilleen säästä perintöä, koska omat lapset tarvitsisivat ennemmin läsnäoloa ja jaksamista vanhemmaltaan, eikä työn tekoa kahdessa vuorossa. Ennemmin luulen että syynä on joku ei niin järkiperäinen tekijä, turvallisuudentunne horjunut ja tuntee että vain suurella omaisuudella pystyy itsensä turvaamaan. Ehkä ajattelee että nauttii siitä omaisuudestaan sitten joskus, eläkkeellä.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 14:59"]
Sairastumista varten mulla on sairauskuluvakuutus
[/quote]
MInun sairauskuluvakuutukseni ei korvaa menetettyjä palkkoja parin vuoden ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 14:59"]
Sairastumista varten mulla on sairauskuluvakuutus
[/quote]
Korvaako sun sairauskuluvakuutus työtulojen menetyksen ja sairauden hoidon ilman mitään kattosummaa? Mikä vakuutusyhtiö, otan sieltä heti itsellenikin. Joku 60 000 e katto kun tulee syövän hoidossa todella äkkiä vastaan.
Se on tämä suomalais-luterilainen elämäntyyli. Elämä ei ole aitoa, ellei siihen liity niukkuutta ja kärsimystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän miehen jolla valtava metsäomaisuus ym.
Tosi pihi. Mitä se sillä omaisuudella tekee?
Samoin äitini on pihi ja oletettavasti sillä on rahaa.
Nykyään yhä useammat eivät enää täysin luota suomalaiseen eläketurvaan.
Eikö muka ole olemassa vaihtoehtoa jossa voi säästää sopivasti ja elää haluammallaan tavalla? Onko tosiaan niin jossei pese kahvinsuodatinpapereita ja syö puuroa yhden päivän viikossa; on täysin holtiton eikä ajattele tulevaisuuttaan?
Se on epävarmuutta, yritystä lisötö turvallisuudentunnetta. Pelkoa tulevaisuudesta: mitä jos jään työttömäksi ja syrjäydyn, mitä jos eläkejärjestelmä romahtaa... Meillä freelancereilla pätkätyöläisillä on usein sisäänrakennettu huoli ja huono omatunto rahan käyttämisestä, vaikka sitä juuri sillä hetkellä olisikin ihan kivasti.
Vahingoittaako tämä sitten teitä muita jotenkin?
Minäkään en ymmärrä tuollaista. Säästäväisyys on tietenkin hänen tapansa elää. Ikävää, että hänen pitää olla epäsiisti ja nälkäinen kerryttääkseen säästöjä. Kuka pätee elämässään mitenkin.
Se on jonkinlainen elämänfilosofia. Mullakin on yksi ystävä, joka on aina valmis tinkimään omasta hyvinvoinnistaan (esim. syöminen, lämpimät ulkovaatteet, nukkuminen) rahan takia. Luulen, että hän saa siitä jonkinlaista tyydytystä.
Up