Miltä tuntui kun exä sai lisää lapsia uuden puolisonsa kanssa?
Mitä ajatuksksia se teissä herätti, millaisten tunteiden kanssa kamppailitte?
Minä olen vain niin pettynyt, surullinen ja samalla vihainen.
Kommentit (24)
Ensijainen ajatus oli että miten tukea omia lapsia tilanteessa.
Hyvältä. Ihan samanlailla kuin kuka vaan saa lapsia. Onnittelin ja lapsetkin olivat riemuissaan pikkusiskosta. Ja hän on exä eli rakkautemme oli kuollut, miksi te saatte negaatioita niinkin ihanasta asiasta kuin vauvan syntymästä.
Olen niiiiin onnellinen. Nyt on miehellä sen verran tekemistä, että jätti minun häiritsemisen ja stalkkaamisen pois.
Hänellä on hyvä uusi vaimo, että lapset saavat turvallisen kodin. Olen tyytyväinen.
Kurjalta niiden lasten puolesta ja uuden naisenkin. Mulla sentään on turvaverkot, mutta veikkaan, että nykyisellään ei. Exä on huonointa kumppanimateriaalia mitä olla ja voi. Meidän lapsella kuitenkin ihana huolehtiva isäpuoli miehen mallina... exän nykyinen tyytyy exään. Mutta toivon, että se jaksaa ne
pettämiset, alkoholismin, rahakusetukset, miehen poissaolot, yötyön (oikeasti on naisissa), piheyden lapsen suhteen (baariin ja huoriin rahat, lapselle vaatteet lidlistä) jne.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 20:49"]Ensijainen ajatus oli että miten tukea omia lapsia tilanteessa.
[/quote]
Eikö lapsista ole hauskaa saada uusia sisaruksia?
Sama kuin vitosella. Helpottunut olo.
Minulle herästi toivo siitä, että jättävät minut rauhaan. Jostakin syystä he taistelivat minua vastaan mm. perättömillä lastensuojeluilmoituksilla ja oikeusprosesseilla. Oli henkisesti ja taloudellisesti raskasta suojautua tuolta kummalliselta rikkaalta pariskunnalta, joka ei edes tavannut lasta kuin muutaman kerran vuodessa silloin, kun heille sattui sopimaan. Paljon aikaa ja vaivaa he kyllä tuohon turhaan asianajajien ja käräjätuomarien kanssa leikkimiseen käyttivät. Kun heille syntyi oma lapsi, he rauhtoittuivat tällä rintamalla. Valitettavasti peen jauhanta exän ja minun yhteisen lapsen läsnä ollessa on jatkunut. Mutta onneksi eivät muutoin enää riehu.
Yritä sinäkin elää omaa elämääsi ja keskity oman onnellisuutesi vaalimiseen. Ehkäpä he jopa sitten kadehtivat sinua.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 20:44"]Mitä ajatuksksia se teissä herätti, millaisten tunteiden kanssa kamppailitte?
Minä olen vain niin pettynyt, surullinen ja samalla vihainen.
[/quote]
Mut ihmettä se sinulle kuuluu? Eikö kyseessä ole nimenomaan ex eli entinen? Elä sinä vaan omaa elämääsi ja anna muiden elää omaansa. Et taida olla päässyt yli erosta, jos exän perhekuviot liikuttavat sinua tunnetasolla.
Ei ero tule aina molempien tahdosta. Minä halusin olla perheenä, mutta exällä kiinnosti vapaus. Vapaus eli nainen, jonka kanssa perustaa uusi "perhe" ( :D ), joka ei kyllä mikään oikea alkuperäinen perhe olekaan..
-ap
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 21:01"]Ei ero tule aina molempien tahdosta. Minä halusin olla perheenä, mutta exällä kiinnosti vapaus. Vapaus eli nainen, jonka kanssa perustaa uusi "perhe" ( :D ), joka ei kyllä mikään oikea alkuperäinen perhe olekaan..
-ap
[/quote]
oikea alkuperäinen perhe. Lol. Ihan yhtä aito ja oikea perhe, kun teidänkin perheenne aikoinaan. Nyt teillä ei ole enää perhettä, on pelkkä yhteinen lapsi ja hänellä perhe toisen kanssa. Voi sua katkeraa raukkaa.
Olin innoissani ja sainkin heti tutustua vauvaan - maailman kaunein vauva mielestäni. Ja tämä on totta. Seuraavasta exän lapsestakin olin iloinen.Kiva, kun lapsellani on sisaruksia, itse kun en enempää lapsia saanut.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 21:01"]Ei ero tule aina molempien tahdosta. Minä halusin olla perheenä, mutta exällä kiinnosti vapaus. Vapaus eli nainen, jonka kanssa perustaa uusi "perhe" ( :D ), joka ei kyllä mikään oikea alkuperäinen perhe olekaan..
-ap
[/quote]
Oikea alkuperäinen perhe... Justiinsa. Kyllä se ihan oikea perhe on. Jätä tollaisen mulkun ajatteleminen ja tuollaiset kuvitelmat, että sinun kanssasi oli se ainoa, oikea perhe. Ei selvästikään halunnut sitä enää kanssasi. Jatka sinäkin elämääsi äläkä roiku menneessä.
Katkeruus, viha, huvitus, vahingonilo. Ei kypsiä tunteita, myönnän :)
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 20:58"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 20:44"]Mitä ajatuksksia se teissä herätti, millaisten tunteiden kanssa kamppailitte?
Minä olen vain niin pettynyt, surullinen ja samalla vihainen.
[/quote]
Mut ihmettä se sinulle kuuluu? Eikö kyseessä ole nimenomaan ex eli entinen? Elä sinä vaan omaa elämääsi ja anna muiden elää omaansa. Et taida olla päässyt yli erosta, jos exän perhekuviot liikuttavat sinua tunnetasolla.
[/quote] Mikäs hätä se täällä on. Selkeästi pelkäät miehesi exää, että se tulee ja vie miehen. Onhan heillä yhteinen historia..
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 21:09"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 21:01"]Ei ero tule aina molempien tahdosta. Minä halusin olla perheenä, mutta exällä kiinnosti vapaus. Vapaus eli nainen, jonka kanssa perustaa uusi "perhe" ( :D ), joka ei kyllä mikään oikea alkuperäinen perhe olekaan..
-ap
[/quote]
oikea alkuperäinen perhe. Lol. Ihan yhtä aito ja oikea perhe, kun teidänkin perheenne aikoinaan. Nyt teillä ei ole enää perhettä, on pelkkä yhteinen lapsi ja hänellä perhe toisen kanssa. Voi sua katkeraa raukkaa.
[/quote] Ja täällä toinen paniikissa oleva. Miehen exä tulee ja vie ja sinä jäät kitisemään. Ota nyt vaan ihan rennosti.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 21:16"][quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 20:58"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 20:44"]Mitä ajatuksksia se teissä herätti, millaisten tunteiden kanssa kamppailitte?
Minä olen vain niin pettynyt, surullinen ja samalla vihainen.
[/quote]
Mut ihmettä se sinulle kuuluu? Eikö kyseessä ole nimenomaan ex eli entinen? Elä sinä vaan omaa elämääsi ja anna muiden elää omaansa. Et taida olla päässyt yli erosta, jos exän perhekuviot liikuttavat sinua tunnetasolla.
[/quote] Mikäs hätä se täällä on. Selkeästi pelkäät miehesi exää, että se tulee ja vie miehen. Onhan heillä yhteinen historia..
[/quote
:D
[quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 20:56"][quote author="Vierailija" time="09.06.2014 klo 20:49"]Ensijainen ajatus oli että miten tukea omia lapsia tilanteessa.
[/quote]
Eikö lapsista ole hauskaa saada uusia sisaruksia?
[/quote]
Tottakai lapset ovat onnellisia isänsä puolesta, mutta he ovat itsekin lapsia ja isän jo aikaisemminkin vähäisen ajan menetys oli vaikea pala. Kyllä sitä sai useamman sata kertaa vakuuttaa lapselle että kyllä isä rakastaa vaikkei ehdi tavata. Oman lapsen suru on todella vaikeaa katsottavaa, kun hän vielä joulunakin odottaa mahdollisuutta antaa itse tekemänsä isänpäivälahjan, mutta isä ei ole viiteen viikkoon löytänyt vapaata hetkeä että voisi tavata lapsen. Tai kun lapsi ei voi lähteä isän kanssa kesälomareissulle, koska autoon mahtuu vain uusi perhe.
Meillä tytölle oli helpompi hyväksyä isän uusi perhe, tai oikeammin asia ei hetkauta häntä, mutta pojalla on aivan valtava isän kaipuu, isällä on vaan ruuhkavuodet menossa uuden perheen kanssa.
Pahalta. Jotenkin ajattelin että meidän lapset olisi olleet ainutlaatuiset. Että meidän suhde oli tärkeä, koska teimme yhdessä lapset ja oltiin lähes 10 vuotta yhdessä. Ja varsinkin kun vähensi heti tapaamisia yhteisten lastemme kanssa. Itse tiesin etten koskaan halua enempää lapsia, vaikka tapaisin millaisen miehen tahansa.