Miksi tyttöjen kanssa ongelmia vain niillä, joilla on myös poikia??

todellisuudessa näin ei ole. Eikä sillä onhan niitä tuhmia tyttöjäkin mutta ainakin mulla on 2-vuotias enkeli:)

silloin ainakin suurella todennäköisyydellä tytöstä kasvaa sellainen nirppanokka joka on tottunut saamaan kaiken periksi. Eli vanhemmissa vika, niin kuin aina.

Meillä kaksi poikaa, jotka ovat paljon rauhallisempia kuin useimmat pojat joilla vain sisko. Johtuen siitä, että pojat saavat resuta tarpeeksi sen oman veljen kanssa, niin eivät sitten riehaannu muiden seurassa.

Itse olin lapsena tosi raisu tyttö, veljeni oli se rauhallisempi. Varmasti käytökseeni oli syynä se, että isäni ei arvostanut " tyttömäisyyttä" , siis olisi halunnut että minä olisin ollut hänen prinsessansa, mutta silti oli jatkuvaa kommentointia akkamaisuuksista yms. Eli todella ristiriitaista toimintaa hänen taholtaan.



Itse muuten pidän koko ajan miehelleni vahtia, ettei vahingossakaan käytä meidän lasten( tällä hetkellä kaksi poikaa, toivottavasti lisää tulossa )kuullen mitään sellaisia ärsyttäviä ilmauksia, kuin että tuoon tyttömäistä, akkojen hommia, neiteilyä, tiedättekö ,siis mitään, joka vihjaa siihen, että miehekkyys ja miesten hommat on niitä hyviä juttuja, ja sitten jos ei ole reipas tai uskalla jotain tms. niin on tyttömäinen. KOska niin mut kasvatettiin, ja että mä sitten vihasin sitä. JA siksi olin turhankin raisu.

nimittäin nuoremman isosiskonsa :) Vanhempi isosisko ei rieku samalla tavalla. Pikkusisko taas on oivallinen hellien tunteiden osoittamiskohde.

Meillä ainakin tyttö jonka kanssa vaikeuksia, mutta ei yhtään poikaa.

jollekin liian arka paikka keskustelulle. ap

Kyllä nyt kuulostaa hiukan kaukaa haetulta.

Meillä on kaksi poikaa ja tyttö ja enemmän on kyllä poikien kanssa väännetty. Tyttö tosin on ihanan reipas ja naisellinen, ihana tyttö!

En nyt varmaan ymmärtänyt pointtia, miten tytön kanssa on hankalampaa tälläisissä perheissä noin yleensä.

Ei ollut mielestäni kovin vakuuttava tuo aloitus.

Jotenkin tuntuu, että ap:llä ja osalla vastaajista on lapsista joku outo käsitys.

Pitääkö teidän aina kuluttaa enemmän energiaa siihen, että takerrutte pikkuseikkoihin, kun vain että kertoisitte oman mielipiteenne. Ei tämä nyt niin vakavaa ole.

Kun täältä lukee niitä pojat on tuhmempia kuin tytöt -juttuja niin aina siellä moni, jolla on molempia sanoo, että kyllä tyttö meillä on vaikeampi. Mutta ehkä tuossa ei sitten ole mitään perää vaan se on ainoastaan puolustelua.ap

Meillä poika on ollut todella herkkä ja sosiaalinen aina. Nyt murrosiän kynnyksellä olemme joutuneet puuttumaan joihinkin pieniin epäkohtiin käytöksessä. Minun mielestäni on aina parempi jos lapsella tulee vanhempiensa kanssa " kränää" kuin vieraiden (esim. koulutoverieden tai opettajien) kanssa. Kotona saa ainakin meillä näyttää kaikki tunteet!



Olen muuten ihan kypsä tämän palstan tyttö-poika asetteluun, herää välilläkysymys, että mikä on palstailijoiden henkinen ikä..

Meidän perheessä asustaa yksi todella tempperamenttinen tulisielu-tyttö sekä yksi kaikkienkaverimaailmansyleilijä-tyttö. Haastavia ovat omalla tavallaan kumpikin. Ongelmiksi en niitä kutsuisi. Meillä vanhemmilla saattaa niitä joskus olla, nimittäin asenneongelmia.

Surettaa, että lapsia kasvattavat äidit on täällä niin hölmöjä! Ei ymmärretä sen naapurin lapsenkin olevan lapsi, hirveän sensaationhakuista porukkaa ja tuntuu todella tyhmentävältä tämä netin käyttö.

Normaalit ihmisuhteet ovat vuorovaikutteisia ja yleensä kasvattavia ja mukavia, tää on ihan alatyyliä koko av. Toivonpa vaan, että nuorilla äideillä olisi myös vertaisseuraa livenä ja ajatukset terveämpiä kuin täällä. Ihme kyttäyskulttuuria harjoitetaan täällä, todella jeesustelua aiheesta kuin aiheesta puhuminen.

Mites olet tutkinut asiaa kun oikein osaat sanoa VAIN NIILLÄ! Eipä ole vaikea arvata kumpi lapsi sulla on, tyttö tietenkin. Niin on muuten mullakin joten turha tulla sanomaan että poikien äiti siellä hernettä nenään vetää. KASVA AIKUISEKSI!

Perheet joissa on molempia sukupuolia, ovat monesti melko neutraaleja asian suhteen. Ne joilla on vaan tyttöjä tai vaan poikia, ovat yllättävän herkkiä asiasta jos asiasta, mikä vain vähänkin liittyy sukupuoleen tai sitä sivuavaan aiheeseen.



Taitaa nämä jutut olla ihan siellä äidin omassa päässä kehiteltyjä ajatusvääristymiä, joiden takana piilee jonkinmoinen katkeruus siitä, että tuli vain " niitä tyttöjä" tai " niitä poikia" . Erityisen katkeria ovat nämä monien tyttöjen äidit.

Ehkä sitten sellaisissa perheissä, joissa on vain tyttöjä, helpommin " kasvatetaan kilttejä prinsessoita" . Sorry, kauhea yleistys, mutta niinhän ap:llakin oli. Eli ehkä nämä tyttö-poika-perheitten tytöt saavat käyttäytyä raisummin ja ovat siksi joskus " vaikeampia" . Tai sitten ei. Eiköhän nämä aika pitkälle ole luonnekysymyksiä, ainakin, jos vanhemmat onnistuvat välttämään nämä jo mainitut " akkojen hommaa" -arvottavat kommentit väliin.



Toisaalta onhan sitä moneen kertaan tutkittu, että tyttöjä ja poikia kasvatetaan erilailla, sääli sinänsä.



Meillä on itsellä yksi " poikamainen tyttö" , " tyttömäinen tyttö" , " tyttömäinen poika" ja " poikamainen poika" ja ikävä kyllä veikkaan, että isoimmat ongelmat tulee jos on tullakseen tuolle meidän prinsessapojalle. Mutta ei meillä mitään vaikeita tyttöjä tai poikia ole, ihmeellinen aloitus mielestäni.

Ärhäkkä pakkaus...